Pääkirjoitus: Omaishoitajat jäävät liian yksin

Julkaistu:

Viime ajat on puhuttu vanhustenhoidon kriisistä. Omaishoitajat eivät saa unohtua.
Omaishoito on niin kovaa työtä, että pelkkä sana tuntuu pelottavan monia. Taloussanomat on uutisoinut syksyn aikana iäkkäiden omaishoitajien ahdingosta sekä omaishoidon merkittävistä lisämäärärahoista, joiden osoite on jäänyt epäselväksi. Tarinat ovat olleet riipaisevia. 74-vuotias Aarre Alanen kertoi päivästään, joka alkaa aamulla kello viisi. Hänen vaimonsa sai sairauskohtauksen vuonna 2000, ja Alanen on toiminut vaimonsa omaishoitajana pian 20 vuotta. Sairauskohtaus vei vaimolta lähes kaiken, näkö, kuulo ja järki jäivät. Nyt vaimolla on todettu muistisairaus.

Tämä on vain yksi kertomus monista, mutta se pakottaa ajattelemaan. Sairauskohtaus voi yllättää meistä kenet vain. Silloin arki muuttuu rajusti. Heitäkin on, jotka ovat omaishoitajia lapsilleen ja käyvät samalla töissä. Silloin työpäivä jatkuu lähes katkeamattomana.

Viikonloppuna tuli uutinen, jossa poliisi epäilee omaishoitajana toimineen miehen surmanneen ensin vaimonsa ja sitten itsensä. He olivat noin 90-vuotiaita. Naapurit kertoivat (IS 30.10.), että mies oli kysellyt, mistä voisi saada kuntoutusapua vaimolleen.

Omaishoitajien työ on äärimmäisen arvokasta, eikä heidän yhteiskunnalta saamansa tuki päätä huimaa. Alin maksuluokka on 399 euroa kuukaudessa, ja sitä saa valtaosa hoitajista. Sairaita, vammaisia ja vanhuksia hoitaa noin 350 000 suomalaista, heistä noin 46 000 omaishoidon tuella. Asia koskettaa siis kovin montaa suomalaista.

Vanhuspalveluiden tila on saanut monet työikäiset miettimään, milloin omat vanhemmat ovat tilanteessa, jossa he tarvitsevat apua. Niin karuja kuin kertomukset hoivakodeista ovat olleet, monelle paikka laitoksessa olisi onnenpotku. Kotihoidossa tilanne on vielä kriittisempi. Jos kotihoito ehtii vain piipahtaa ikääntyneen luona, moni kokee olevansa ikääntyneen läheisen omaishoitaja. Jos mukaan lasketaan kaikki tällaista auttamista tekevät, omaishoidon käsite laajenee koskemaan entistä suurempaa väkijoukkoa. Hyvin todennäköisesti tähän suuntaan mennään, kun suuret ikäluokat tulevat ikään, jossa he tarvitsevat paljon apua.

Edellisen hallituksen aikana omaishoito sai lisämäärärahaa, sillä se kuului hallituksen kärkihankkeisiin. Ikävä kyllä monessa tapauksessa rahat eivät päätyneet kuntien tai kuntayhtymien omaishoitoon, sillä sote-rahoja ei korvamerkitty. Nykyisessä hallitusohjelmassa on omaishoidosta kaksi sanaa: ”kehitetään omaishoitoa”.

Omaishoito tuntuu jääneen vanhuspalveluiden kriisin jalkoihin. Näin ei pitäisi olla. Vanhuspalvelut, kotihoito ja omaishoito linkittyvät monilta osin toisiinsa. Omaishoitajat ansaitsevat, että heidän tilanteensa paranee ja että heidän huoliaan kuullaan. He tekevät äärimmäisen tärkeää työtä.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt