Pääkirjoitus: Taistelu datan hallinnasta ja ihmisen muokkauksesta on käynnissä – kenellä on tieto, sillä on valta

Julkaistu:

PÄÄKIRJOITUS
Kvanttilaskennan ja geenitutkimuksen kehitys ei ole ongelmatonta vaan se vaatii pelisääntöjä, kirjoittaa erikoistoimittaja Jouko Juonala.
Tiedot läpimurrosta kahdella nopeasti kehittyvällä tutkimusalueella – kvanttilaskennassa ja geenien muokkauksessa – ravistelivat tiedeyhteisöä viime viikolla. Kummallakin on potentiaalia muuttaa maailmaa perusteellisesti, ja vaikutukset voivat olla sekä hyviä että pahoja.

Google vahvisti tiedon, jonka mukaan yhtiön kehittämä kvanttilaskin Sycamore olisi saavuttanut niin sanotun kvanttiherruuden. Se selviytyi kolmessa minuutissa ja kahdessakymmenessä sekunnissa satunnaislukuihin liittyvästä laskutehtävästä, joka olisi yhtiön mukaan vaatinut perinteiseltä supertietokoneelta 10 000 vuotta. Vaikka kilpailijat ehättivät heti epäilemään tietoja, on saavutus ilmeisen merkittävä.

Googlen koetta on verrattu Wrightin veljesten historialliseen ensimmäiseen moottorilentoon vuonna 1903. Veljesten Flyer-kone ei ollut vielä täydellinen, mutta todistettavasti se lensi. Muutamassa vuosikymmenessä lentokone mullisti matkustamisen ja sodankäynnin.

Kvanttilaskenta avaa huikeita mahdollisuuksia kehittää kaikkea suurta laskentatehoa ja mallinnusta vaativaa tutkimusta, muun muassa sääennusteita, analytiikkaa ja koneoppimista – ja siten myös tekoälyä. Samalla siitä voi tulla vakava uhka tietoturvallisuudelle; kvanttikoneet kykenevät murtamaan perinteiset salausmenetelmät. Datan hallinta on valtaa. Juuri siksi Yhdysvallat ja Kiina kilpailevat kvantti- ja supertietokoneiden kehittämisessä.

 

Datan hallinta on valtaa. Juuri siksi Yhdysvallat ja Kiina kilpailevat kvantti- ja super-tietokoneiden kehittämisessä.

Harvardin yliopiston ja MIT:n tutkijat puolestaan kertoivat kehittäneensä parannetun version niin sanotuista geenisaksista eli crispr-cas9-tekniikasta. Uudella, prime-editoinniksi kutsutulla menetelmällä voidaan muokata ja korjata geeniperimää paljon tarkemmin ja virheettömämmin kuin aiemmin. Sen avulla pystytään tutkijoiden mukaan korjaamaan jopa lähes 90 prosenttia perinnöllisiä sairauksia aiheuttavista geenimutaatioista. Uutinen herätti heti kiinnostusta Suomessa, jossa on oma erityinen perinnöllisten sairauksien kirjonsa.

Mahdollisuus muokata perimää tekee parhaimmillaan lääketieteellisistä hoidoista yhä yksilöidympiä ja täsmällisempiä, mutta pahimmillaan tällä tielle astuminen johtaa rodunjalostuksen kaltaiseen geenishoppailuun.

Yksikään valtio ei ole vielä myöntänyt lupaa muokata ihmisalkioita geneettisesti. Kiinassa biokemisti He Jiankui muokkasi viime vuonna kaksostyttöjen Lulun ja Nanan perimää alkiovaiheessa geenisaksilla. Shanghain yliopisto sanoutui irti Hen ”omavaltaisesta” kokeesta, ja myös Kiinan keskushallitus reagoi siihen vihaisesti, sillä geenisaksilla tehtävän muokkauksen vaikutuksia ihmisen kehitykseen ei tunneta.

Venäjän terveysviranomaiset harkitsevat parhaillaan tutkija Denis Rebrikovin lupahakemusta geenimuokkaukseen. Rebrikov haluaisi korjata alkion dna:ta, jotta lapsi ei perisi vanhemmiltaan kuuroutta aiheuttavaa geenivirhettä.

Tutkijayhteisö pitää Rebrikovin hanketta epäeettisenä ja vastuuttomana. Kokeilun salliminen ennen sopua kansainvälisistä pelisäännöistä voisi kannustaa villeihin ja vaarallisiin kokeiluihin myös muualla maailmassa.

Kvanttikoneet eivät tule ihan heti olohuoneisiimme, mutta alan kehitys on nopeaa. Perimän tutkimus sen sijaan on jo tulossa kovalla vauhdilla rutiiniksi terveydenhoidossa. Siksi on hyvä tiedostaa, että nämä tutkimusalueet kehittyvät kovaa vauhtia ja voivat muuttaa elämäämme monin tavoin.

Kansalaisina voimme vaikuttaa tulevaisuuteen muun muassa vaatimalla avointa keskustelua pelisäännöistä ja lupaprosesseista sekä painostamalla yliopistoja ja yksityisiä yrityksiä pitämään hankkeensa kestävällä eettisellä pohjalla.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt