Pääkirjoitus: Kansa tiesi mitä teki 25 vuotta sitten – EU oli Suomelle oikea ratkaisu

Julkaistu:

Pääkirjoitus
Kansa teki oikean ratkaisun 25 vuotta sitten, kun se neuvoa-antavassa kansanäänestyksessä kannatti selkeästi Suomen EU-jäsenyyttä.
Nyt keskiviikkona 16. lokakuuta tulee kuluneeksi 25 vuotta eli neljännesvuosisata siitä, kun Suomi päätti kansanäänestyksellä liittyä EU:n jäseneksi. Neuvoa-antava kansanäänestys ei jättänyt tulkinnoille sijaa: Kansan enemmistö eli 56,9 prosenttia oli sitä mieltä, että EU:n tulee liittyä. Poliittiset päättäjät presidentti Martti Ahtisaaren johdolla pitivät tulosta moraalisesti sitovana, joten unioniin liityttiin vuoden 1995 alusta.

Liittymispäätös oli oikea ja Suomen kannalta elintärkeä. Se sinetöi samalla Suomen kuulumisen läntiseen Eurooppaan ja oli jatkoa Suomen länsi-integraatiolle, jonka osalta se oli taiteillut kylmän sodan aikana Neuvostoliiton valvovan silmän ja YYA-sopimuksen alla.

Neljännesvuosisadan aikana EU on muuttunut ja laajentunut, mutta EU-jäsenyyden arvostelijoiden kannattaisi tehdä historiamatka aikaan ennen Suomen EU-jäsenyyttä. Harva haluaisi paluuta niihin aikoihin, vaikka heitäkin löytyy, erityisesti perussuomalaisista. Kannattaa myös muistaa, mikä oli presidentti Mauno Koiviston mukaan tärkein perustelu jäsenyydelle: turvallisuuspolitiikka. Jos Suomi olisi jäänyt unionin ulkopuolelle, Suomessa olisi taatusti viime vuosien aikana tuntunut paljon kylmemmältä ja yksinäisemmältä kuin EU:n jäsenenä, vaikka EU:n yhteinen puolustuspolitiikka onkin vielä lähinnä sanahelinää.

EU-jäsenyyden valmisteli Esko Ahon (kesk) porvarihallitus. Ilman keskustan sitoutumista Suomen EU-jäsenyys olisi ollut kiikun kaakun. Aho joutui uhkaamaan jopa erollaan kesän 1994 puoluekokouksessa, ellei puolue olisi hyväksynyt hänen EU-linjaansa.

Eri kyselyiden mukaan suomalaisten suuri enemmistö kannattaa yhä EU-jäsenyyttä. Etenkin vapaata liikkuvuutta arvostetaan. Silti harva osasi 25 vuotta sitten kuvitellakaan, millaisten haasteiden eteen EU on joutunut. Britannia on eroamassa unionista, ja kansallismielisten voimien nousu esimerkiksi Unkarissa ja Puolassa syö EU:n yhtenäisyyttä ja arvopohjaa. Hallitsematon maahanmuutto on jatkuvan pelon aihe, ja nousee taas esille Turkin hyökättyä Syyriaan. Moni kiittelee, että Turkin EU-jäsenyys ei sentään ole edennyt.

Vauhtia Suomen EU-jäsenyyteen tuli, kun Ruotsi päätti hakea unionin jäsenyyttä Suomelta salaa 1991. Se tulehdutti naapurimaiden välejä pitkään. Eri linjoille EU-politiikassa Suomi ja Ruotsi päätyivät EMU-ratkaisussaan. Suomi meni talousytimeen, Ruotsi jäi ulkopuolelle. Jälkiviisaasti voi todeta, että myös Euroopan talous- ja rahaliiton EMU:n jäsenyydestä olisi tullut järjestää kansanäänestys. Rahaliitonkin kansa olisi luultavasti hyväksynyt, sillä monelle jäi pysyvästi mieleen 1990-luvun talouden kriisivuodet, kun mm. asuntolainojen korot olivat pahimmillaan liki 20 prosentin tasolla. Kaikkiaan EU ja rahaliitto ovat luoneet vakautta, vaikkei EU mikään paratiisi olisikaan.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt