Pääkirjoitus: Valtapuolue sai niukan vaalivoiton – Puola voi pitää EU:ta pilkkanaan jatkossakin

Julkaistu: , Päivitetty:

PÄÄKIRJOITUS
Laki ja oikeus -puolue vie Puolaa entistä kauemmas Euroopan unionin perusarvoista, eikä rahoitusmekanismin uudistus poista ongelmaa.
Kansallismielinen Laki- ja oikeus -puolue (PiS ) jäi tavoitteestaan Puolan parlamenttivaaleissa sunnuntaina. PiS saanee enemmistön alahuoneeseen sejmiin, mutta se menettää enemmistönsä ylähuoneessa. Näin PiS ei saavuta asemaa, jossa se voisi yksin muuttaa perustuslakia. Vaalitulos antaa uutta toivoa oppositiolle ja ehkä myös pehmentää PiS:n asennetta kiistoissa Euroopan unionin kanssa.

PiS nousi neljä vuotta sitten valtaan vahvoilla muukalaisvihamielisillä teemoilla – puolueen johtaja Jaroslaw Kaczynski varoitteli silloin pakolaisten mukanaan tuomista ”taudeista ja loisista”. Tällä kertaa isoksi teemaksi nousivat seksuaalivähemmistöt, joita PiS pitää vaarana ”oikealle puolalaisuudelle” ja ydinperheelle. Puolan vaikutusvaltainen katolinen kirkko on samalla linjalla.

Valtapuolueen suosiota on selittänyt Puolan vahva talouskehitys: kasvu on 4,5 prosentin vauhdissa, työttömyys neljä prosenttia, eikä lisävelkaa tarvitse ottaa. Näin PiS pystyi lupaamaan kansalaisille minimipalkan korotuksen 960 euroon, jatkon 120 euron kuukausittaisille lapsilisille ja tuloveron poistamisen kaikilta alle 26-vuo­tiailta palkansaajilta. Tänä vuonna maksetaan 13. kuukausieläke ja ensi vuonna vielä yksi ylimääräinen lisää.

 

Keskeisin kiistanaihe EU:n ja Puolan välillä kytkeytyy juuri nyt Suomeen.

Takaiskusta huolimatta PiS pystynee jatkamaan pääministeripuolueena. Näin se saa taas mandaatin viedä Puolaa entistä kauemmas unionin perusarvoista: oikeusvaltioperiaatteesta, tuomioistuinlaitoksen riippumattomuudesta ja median vapaudesta. EU:n komissio, EU-tuomioistuin ja liberaaleja arvoja korostavat jäsenmaat joutuvat jatkossakin tekemisiin ärhäkän Puolan kanssa.

Keskeisin kiistanaihe EU:n ja Puolan välillä kytkeytyy juuri nyt Suomeen. Pääministeri Antti Rinteen (sd) hallituksen päätavoite Suomen EU-puheenjohtajuuskaudelle on saada läpi oikeusvaltioperiaatteen sitominen unionin seuraavaan seitsenvuotiseen rahoituskehykseen. Eurooppa-neuvosto käsittelee uutta rahoitusmekanismia ja sen raportointimallia huippukokouksessaan loppuviikosta. Neuvoston pitäisi päättää, miten kunnianhimoisesti oikeusvaltioperiaate kirjataan rahoitusmekanismiin. Toisin sanoen: kuinka paljon kirjausta pitää vesittää, jotta kaikki hyväksyisivät sen.

Neuvotteluissa on ollut esillä malli, jossa oikeusvaltioperiaatteen rikkominen johtaisi EU-tukirahojen leikkauksiin vain silloin, kun tukiaisia ohjataan todistettavasti vääriin tarkoituksiin. Tämä esitys kelvannee sekä Puolalle että pääministeri Viktor Orbánin Unkarille; se ei vaaranna niiden tukirahoja, vaikka ne politisoivat oikeuslaitosta ja kaventavat sananvapautta. Jos ne vielä lisäksi saavat pitää veto-oikeutensa rangaistusmenettelyssä, voi kumpainenkin pitää unionia pilkkanaan myös jatkossa. Se ei olisi hyvä lopputulema uudistukselle.



Pääkirjoitusta päivitetty klo 21.40: Lisätty tiedot Puolan ääntenlaskennan tuloksista.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt