Pääkirjoitus: Kunnianpalautus Suomen lehmälle – mainettaan parempi ilmaston kannalta

Julkaistu:

Pääkirjoitus
Suomalaiseen karjankasvatukseen on liitetty kansainvälisiä ilmastouhkia, jotka eivät Suomeen kuulu. Myös maidotuottajia ja viljelijöitä on syyllistetty kohtuuttomasti.
Suomalaisia maidontuottajia ja karjatiloja on syyllistetty kohtuuttomasti viime vuosien ilmastokeskustelun yhteydessä. Paikoin suomalaistilat on luokiteltu samaan kastiin eteläamerikkalaisten karjatilojen kanssa, joiden ilmastojalanjälki on aivan eri tasoa kuin Suomessa.

Nautakarjan päästöihin syventyneitä tutkijoita onkin harmittanut tapa, jolla naudanlihaa on käsitelty viime aikoina suomalaisessa keskustelussa. Esimerkiksi keväällä Sitra ohjeisti kansalaisia luopumaan punaisesta lihasta ja maitotuotteista.

– Täkäläiseen keskusteluun on kopioitu kansainvälisistä raporteista sellaisia uhkia, joita täällä ei ole. Nautakarjatalouteen kohdistuva kritiikki on Suomessa kohtuuttoman suurta suhteessa sen vaikutuksiin, toteaa Luonnonvarakeskuksen tutkija Perttu Virkajärvi Ilta-Sanomissa (IS 28. 9.).
Samassa artikkelissa Ilta-Sanomien toimittaja Pasi Jaakkonen tiivistää asian toteamalla, että naudanlihan maailmanlaajuisista päästöistä puhuminen on peittänyt alleen sen, että Suomessa tuotanto lukeutuu maailman vähäpäästöisimpiin. Virkajärven mukaan voi sanoa, että maailmalla esiin nostetuista 11 ympäristöhaitasta vain kaksi on merkittäviä Suomessa. Ne ovat naudan metaanipäästöt ja vesistöjen rehevöityminen. Rehevöityminen on lähinnä paikallinen ongelma. Ilmastokaasujen osalta suomalaiskarjan osuus on noin 0,14 prosenttia maailman kaikkien nautojen metaanipäästöistä. Maitokilon päästöjen keskiarvo on maailmalla 2,5 kiloa hiilidioksidia, Suomessa vain 1,1 kiloa.

Tiivistettynä: Maidontuotannon ohessa syntyvän lihan ilmastokuorma on olennaisesti pienempi kuin pelkän pihvikarjan tuottamisessa. Suomessa ei syötetä rehuksi myöskään soijaa, jonka kasvatus tuhoaa sademetsiä.

Syyllisiä etsivässä ilmastokeskustelussa tähtäimeen ovat silti joutuneet myös suomalaiset viljelijät ja maidontuottajat. Viljelijöiden kanalta asetelma on ollut epäoikeudenmukainen, mutta ehkä tilanne paranee. Joitakin merkkejä keskustelukulttuurin muuttumisesta on ilmassa, ainakin maidon osalta. Esimerkiksi Helsingin valtuuston päätös rajoittaa maitotuotteiden tarjoilua kouluissa, päiväkodeissa ja palvelutaloissa on herättänyt kritiikkiä. Maidon kieltäminen tai käytön rajoittaminen sitä koko elämänsä juoneelta vanhukselta kuulostaakin kohtuuttomalta.

Kotimaisen tuotannon rajoittamisella tai lopettamisella on yksi seuraus: se korvataan yleensä tuonnilla. Siihen, millaisissa oloissa lihaa tai maitotuotteita Suomen ulkopuolella tuotetaan, ei voida täältä käsin vaikuttaa. Suomessa alan osaaminen kehittyy koko ajan. Biokaasutuotantoa hyödynnetään, ja jos nurmituotantoa saadaan tehostettua, suomalaisesta osaamisesta saattaisi tulla myös vientituote. Se suuntaus onkin viisaampaa kuin suomalaisviljelijän syyllistäminen.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt