Pääkirjoitus: Hallituksen talouslupaukset karkaavat

Julkaistu:

PÄÄKIRJOITUS
Suomen talouskasvu hiipuu, joten hallituksen epärealistiset työllisyys- ja tasapainolupaukset jäänevät toteutumatta.
Hallituksen keskeiset talouspoliittiset tavoitteet ovat maan työllisyysasteen nostaminen 75 prosenttiin ja julkisen talouden tasapainottaminen vuoteen 2023 mennessä.

Näillä näkymin kumpikaan tavoite ei toteudu kuin jonkin odottamattoman talouden kasvuihmeen avulla.

Tältä ainakin näyttää valtiovarainministeriön (VM) maanantaina julkistaman talouskatsauksen ja sen sisältämien tuoreimpien ennusteiden perusteella.

Katsauksen keskeinen viesti on, että talouskasvu jää tänä ja ensi vuonna aiempaa ja varsinkin aiemmin uskottua hitaammaksi – ja heikkenee hallituskauden loppuvuosina vielä lisää.

Toinen VM:n katsauksen keskeinen viesti on, että hallituksen keskeiset talouspoliittiset tavoitteet jäävät näillä näkymin toteutumatta.

Ministeriön ennusteen mukaan työllisyysaste nousee hallituskauden loppuun mennessä 73,1 prosenttiin mutta ei 75 prosenttiin.

Samoin julkisen talouden alijäämä kasvaa ja julkinen velkaantuminen kääntyy piakkoin taas kasvuun, joten julkinen talous näyttää jäävän tasapainottamatta.

Hallituksen taloustavoitteisiin nähden kiusallista on, että VM arvelee hallituksen asettamien keskeisten tavoitteiden karkaavan osin hallituksen omien toimien takia.

Ensi vuonna julkinen kulutus ja investoinnit osaltaan ylläpitävät talouskasvua ja näin vaimentavat kasvun heikkenemistä.

Julkisten menojen lisäykset käyvät ilmi valtion ensi vuoden budjettiesityksestä, jonka hallitus esitteli eduskunnalle niin ikään maanantaina.

Vaikka menojen lisäykset vaimentavat suhdanteen heikkenemistä erityisesti ensi vuonna, ne samalla kasvattavat julkisen talouden rakenteellista alijäämää niin kuin VM varoittaa.

Esteitä hallituksen talouslupausten eteen kasautuu VM:n mukaan lähinnä kolmesta lähteestä, jotka ovat talouskasvun heikkeneminen, väestön ikääntymisestä koituvien menojen kasvaminen ja hallitusohjelman mukaiset menojen lisäykset.

Hallituksen talouspoliittiset selittelypaineet kasvavat vähintään samaa tahtia kuin talouskasvu hiipuu ja talouspolitiikan tavoitteet karkaavat.

Selittely tukeutunee pääosin juuri tätä tarvetta varten hallitusohjelmaan sommiteltuun takaporttiin, jonka mukaan työllisyys- ja tasapainotavoitteet täyttyvät ”normaalin” talouskehityksen oloissa.

Mitä hallitus haaveileekaan, ovat talousolojen alituinen vaihtelu ja aika ajoin koittavat nollakasvun kaudet täysin normaaleja ilmiöitä. Ne ovat epämieluisia, mutta eivät epänormaaleja.

Kunpa myös talouspolitiikan realismi olisi normaali eikä epänormaali ilmiö.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt