Pääkirjoitus: Virkasyyte presidentti Trumpia vastaan kulkee kaksilla raiteilla – lopputulos ei välttämättä ole demokraattien voitto

Julkaistu:

PÄÄKIRJOITUS
Sekä Britanniassa että Yhdysvalloissa testataan toimeenpanovallan käytön rajoja.
Kongressin edustajainhuoneen demokraattinen puhemies Nancy Pelosi järisytti tiistaina Washingtonia avaamalla virkasyytemenettelyn Donald Trumpia vastaan. Tämä pitkä ja monimutkainen prosessi ei todennäköisesti johda presidentin viraltapanoon, sillä mahdollisen virkasyytteen menestyminen edellyttäisi republikaanienemmistöisen senaatin tukea. Silti päätös menettelyn avaamisesta on historiallinen – sen kohteeksi on joutunut vain kolme presidenttiä ennen Trumpia. Andrew Johnson vapautui syytteistä vuonna 1868, Richard Nixon erosi itse vuonna 1974 ennen kuin syytteet etenivät senaattiin saakka, ja Bill Clinton vapautui vuonna 1999.

Trumpia vastaan avatussa virkarikosmenettelyssä ja kiistassa Britannian pääministerin Boris Johnsonin valtaoikeuksista on yhtymäkohtia. Molemmat koskettavat valtaa, valvontaa ja vastuuta demokratiassa: toimeenpanovallan, lainsäädäntövallan ja tuomiovallan suhdetta, ja erityisesti toimeenpanovallan käyttämisen rajoja.

Britanniassa korkein oikeus totesi yksimielisesti, että Johnson toimi laittomasti jäädyttäessään parlamentin toiminnan. Yhdysvalloissa puolestaan pohditaan nyt, onko kaikkia sopivan käytöksen ja diplomatian sääntöjä rikkonut presidentti vihdoinkin mennyt liian pitkälle ja ylittänyt laillisuuden rajan. Kummassakin tapauksessa kohun keskipisteessä on värikäs, kiistelty ja kansalaisten mielipiteet jyrkästi jakava vallankäyttäjä, jota mikään skandaali ei tähän saakka ole kaatanut.

 

Demokraatit voivat yrittää hankkia tietoa, jota Trump on tähän saakka onnistunut pitämään salassa.

Syytökset presidentti Trumpia vastaan ovat vakavia: hänen väitetään rikkoneen virkavalaansa ja vaarantaneen kansallisen turvallisuuden käyttämällä vierasta valtiota – Ukrainaa – yritykseen tuhota Joe Bidenin mahdollisuudet menestyä ensi vuoden presidentinvaaleissa.

Virkasyytemenettely etenee käytännössä kaksilla raiteilla: kongressissa ja oikeuslaitoksessa. Kongressin valiokunnissa käydään poliittinen keskustelu siitä, onko presidentti asetettava syytteeseen, mitä kohtia syytteeseen mahdollisesti kirjataan, miten syytekohdat perustellaan ja mitä todisteita on käytettävissä syytteen ajamiseksi.

Toinen raide kulkee tuomioistuimissa. Demokraatit voivat virkasyytemenettelyn avulla yrittää hankkia tietoa, jota Trump on tähän saakka onnistunut pitämään salassa: taustamateriaalia Robert Muellerin Venäjä-tutkinnasta tai vaikkapa presidentin verotustietoja. Trump ei tietenkään luovuta tätä tietoa vapaaehtoisesti, vaan jokaista asiakirjaa varten on hankittava tuomarin päätös.

Demokraatit ampuvat nyt Trumpia raskaimmalla käytettävissä olevalla tykillä estääkseen tämän uudelleenvalinnan. Trump käy puolustustaisteluun, jossa hän on osoittautunut erittäin taitavaksi. Edessä on taistelu, jonka demokraatit voivat hyvin hävitä.

Artikkelia muokattu 26.9.2019 kello 7.19. Yksi virkasyytemenettelyn kohteiksi joutuneista presidenteistä on Andrew Johnson, ei Jackson.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt