Pääkirjoitus: Kirpoaako Putinin ote venäläisten mediaepäluulon myötä?

Julkaistu:

Venäläiset eivät enää tunnista omaa arkeaan maansa televisiosta, jonka propaganda keskittyy kertomaan kauhutarinoita ulkomaiden elämästä.
Venäjän presidentti Vladimir Putin näyttää olevan vaikeuksissa monella eri rintamalla. Yksi niistä on se informaatiosodankäynnin rintama, jossa vastakkain ovat Kreml ja tavalliset venäläiset.

Putin on koko 2000-luvun eli vallassaoloaikansa hallinnut Venäjää television avulla.

Juuri televisio teki harmaasta, liian isoon pukuun pukeutuneesta ex-vakoojasta sen karismaattisen ja kaikkivoipaisen presidentin, jollaisena tavalliset venäläiset ovat Putinin näihin aikoihin asti nähneet.

Televisio on ollut monessa venäläisperheessä iltojen ainoa ilo, joten sen avulla kansalle on pystytty syöttämään vallanpitäjien viestejä niin uutislähetyksissä kuin myös elokuvissa sekä viihdeohjelmissa.

Median propagandakäyttö hiottiin huippuunsa Krimin valtauksen ja Itä-Ukrainan sodan myötä. Vaikka Ukrainassa ja lännessä on paljastettu runsaasti Venäjän television tekemiä valeuutisia, moniin venäläisiin propaganda on vaikuttanut menevän täydestä.

Kaikella näyttää olevan kuitenkin rajansa. Yhteiskunnallisen mielipiteen säätiö (FOM) julkaisi vastikään tutkimuksen, jonka luvut kertovat kansan mediaepäluulon kasvusta monella eri mittarilla.

 

Moni tavallinen venäläinen ei enää tunnista arjessaan asioita, joista televisio kertoo.

Haastatelluista 58 prosenttia vastasi, että he eivät luota Venäjän televisioon, radioon ja lehtiin. Suurimmat epäluulot ovat nuorilla: 65 prosenttia kyselyyn vastanneista nuorista ei luota perinteiseen mediaan.

52 prosenttia vastanneista ilmoitti, että media käsittelee Venäjän sisäisiä tapahtumia ”epäobjektiivisesti” eli jollain tavalla harhanjohtavasti. 34 prosenttia piti median välittämää kuvaa objektiivisena.

Muutos on selkeä verrattuna kevääseen 2014, jolloin Venäjä oli juuri vallannut Krimin. Tuolloin FOM:in tutkimuksessa peräti 60 prosenttia ilmoitti, että media käsittelee Venäjän tapahtumia objektiivisesti ja vain 23 prosenttia piti kerrontaa epäobjektiivisena.
Venäjän television yhtenä strategiana on ollut kertoa paisutellen kaikista ulkomailla olevista ”kauheuksista”, jotta venäläisten oma elämä vaikuttaisi sen rinnalla vakaalta ja turvatulta.

Moni tavallinen venäläinen ei siksi enää tunnista omassa arjessaan asioita, joista televisio kertoo. Esimerkiksi Moskovan vaalimielenosoitukset, eri puolilla maata järjestetyt kaatopaikkaprotestit ja eläkeläisten talousahdinko ovat kelvanneet vain välähdyksenomaisesti uutisiksi.

Valtiollisten tv-kanavien sijaan venäläiset ovat siirtyneet hakemaan tietoa esimerkiksi Telegram-viestipalvelun uusilta uutiskanavilta, joita ei ole ainakaan vielä voitu sensuroida.

Kansan mediauskon horjuminen saattaisi merkitä myös Putinin valtaklaanin otteen kirpoamista. Yritys ”suvereenin internetin” käyttöönotosta liittyneekin juuri tähän.

Venäjän internetin eristämisen mahdollistava laki astuu voimaan jo marraskuun alussa. Vielä on epäselvää, mitä se käytännössä tarkoittaisi, mutta marraskuu koittaa pian.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt