Pääkirjoitus: Budjettiesitys on ristiriitojen leimaama – se kiristää verotusta ja heikentää ostovoimaa

Julkaistu:

Pääkirjoitus
Kysyntää ”vahvistava” budjettiesitys kiristää verotusta ja heikentää kotitalouksien ostovoimaa.
Kansainvälisen talouden hiipuminen on heikentänyt Suomenkin kasvunäkymiä siihen malliin, että hallitus yrittää ensimmäisellä budjettiesityksellään panna laskusuhdanteelle kampoihin.

Yritystä leimaa kuitenkin monenlaisten ristiriitojen sekamelska, jonka yhteisvaikutuksista tai edes niiden yhteisestä etumerkistä on vaikea saada selkoa.

Pääministeri Antti Rinne (sd) tiivisti tiistaina yksipäiväiseksi typistyneen pikariihen keskeisen annin toteamalla, että nyt on ”entistä tärkeämpi kotimaisin toimin vahvistaa kotimaista kysyntää”.

Seuraavaksi hän esitteli hallituksensa ensimmäisen budjettiesityksen – joka heikentää kotimaista kysyntää.

Näin budjettiesityksen kysyntävaikutusta arvioivat tuoreeltaan Veronmaksajien toimitusjohtaja Teemu Lehtinen ja Nordean ekonomisti Olli Kärkkäinen Taloussanomille.

Budjettiesityksen veromuutokset merkitsevät heidän mukaansa verotuksen yleistä kiristymistä ja kotitalouksien ostovoiman ja kysynnän heikkenemistä.

Keski- ja suurituloisten kokonaisverorasitus kiristyy, joten heidän ostovoimansa heikkenee. Vastaavasti pienituloisimmat saavat monenlaisia sosiaaliturvan korotuksia, mikä osaltaan vahvistaa heidän ostovoimaansa.

Tämän kanssa täysin vastakkainen kysyntävaikutus on lukuisilla välillisten verojen, kuten polttoaine-, tupakka- ja alkoholiverojen, korotuksilla. Ne eivät juurikaan rasita suurituloisimpia mutta sitäkin enemmän pienituloisimpia.

 

Budjettiesitys kiristää verotusta ja heikentää kotitalouksien ostovoimaa.

Valmisteverojen kaltaiset välilliset verot ovat tasaveroja. Siksi niiden korotukset iskevät raskaimmin juuri niihin samoihin pienituloisimpiin kotitalouksiin, joiden asemaa piti vahvistaa ja joiden lisätulot olisivat varmimmin ohjautuneet kulutukseen.

Samantyyppistä ristiriitaa on siinäkin, että hallitus kannustaa veroetujen avulla yrityksiä lisäämään investointeja mutta samaan aikaan lannistaa kotitalouksien remontti-intoa ja kotipalvelujen kysyntää kotitalousvähennystä supistamalla.

Investointitukien lisääminen voi jonkin verran vaikuttaa yritysten suunnitelmiin, mutta tuskin yhtä paljon kuin kysyntänäkymien heikkeneminen.

Kotitalousvähennyksen kiristykset sitä vastoin vähentävät vähennyskelpoisten kotitöiden teettämistä veronsa maksavilla palveluyrityksillä melkoisen varmasti. Samalla heikkenee lupaavasti kasvaneen kotityöalan työllisyyskehitys.

Ristiriitoja lienee odotettavissa seuraavistakin budjeteista.

Jopa SAK:n pääekonomisti Ilkka Kaukoranta kummasteli budjettia turhan elvyttäväksi Ylen aamu-tv:ssä keskiviikkona. Hänestä elvytysvaraa olisi ollut järkevää säästää mahdolliseen taantumaan eikä käyttää ennen aikojaan.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt