Pääkirjoitus: Budjettiriihi tarjosi paljon lupauksia ja puheita – mutta hallituksen työllisyystavoite vain vaikeutuu

Julkaistu:

Pääkirjoitus
Hallitus satsaa 300 miljoonaa vaalikauden aikana työllisyyden hoitoon, mutta 75 prosentin työllisyystavoitteen saavuttaminen muuttuu koko ajan vaikeammaksi. Moni pitää sitä jo mahdottomana.
Hallituksen päivän kestäneen budjettiriihen ykköskysymyksestä ei ollut epäselvyyttä: se on työllisyys. Koko hallitus ohjelmineen elää sen varassa, että työllisyysaste nousee tai hallitus nostaa sen 75 prosenttiin. Kovaan tavoitteeseen nähden teot ovat loistaneet toistaiseksi poissaolollaan. Nyt hallitus mainostaa 25 työllisyystoimenpidettään, mutta niiden konkreettisuus jää nähtäväksi. Palkkatukea lisätään, ja byrokratiaa yritetään vähentää, mutta millään tempulla ei yksinään 60 000 työpaikkaa synny. Pääministeri Antti Rinne (sd) joutuikin tunnustamaan illan tiedotustilaisuudessa, ettei hallitus ei edes tiedä suunnitelmiensa työllisyysvaikutusta. Rahaa työllisyyteen hoitoon varataan 300 miljoonaa.

Puhetta riittää, mutta haasteet vain kovenevat. Rinne ja valtiovarainministeri Mika Lintilä (kesk) kauhistelivat kansainvälisen tilanteen synkkenevän koko ajan. Lisäksi uutena tietona on tullut kevään jälkeen, että kuntien ahdinko on odotettuakin pahempi. Yritykset eivät investoi. Merkit ovat pahoja.

Nyt hallitus kertoo hakevansa”luottamusta”. Viime päivien puheiden perusteella on epäilty, että hallitus pikku hiljaa valmistelee maaperää 75 prosentin työllisyysasteen lupauksesta luopumiselle ja keskittyy puhumaan mieluummin 60 000 uudesta työpaikasta. Budjettiriihen päätteeksi vannottiin kuitenkin, että hallitus pitää keskeisimmästä tavoitteestaan yhä kiinni – niin epärealistiselta kuin se kuulostaakin. Lintilä totesi Ilta-Sanomille (IS 17.9), että työllisyystavoite ja se, että julkinen talous on tasapainossa 2023, olivat ylipäätään kynnyskysymyksiä, että keskusta lähti hallitukseen.

 

Hallitus tuskin itsekään uskoo tavoitteensa toteutumiseen, mutta kuulijoista siihen uskoo vielä harvempi.

Yhtälö kuulostaa nykyvalossa kuitenkin mahdottomalta. Maanantaina Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla ennusti, että ensi vuonna kasvu tippuu 0,9 prosentin tasolle, eikä hallitus tulee saavuttamaan työllisyystavoitettaan.

Nyt tilanne on hallituksen työllisyystavoitteen osalta mielipuolinen. Hallitus tuskin itsekään uskoo tavoitteen toteutumiseen, mutta kuulijoista siihen uskoo vielä harvempi. Olisiko hallituksen aika rehellisesti tunnustaa, että maali karkaa käsistä? Toki sille ilkuttaisiin, mutta tauti ei parane ajan mittaan, vaan hallituksen uskottavuusvaje vain lisääntyy, mitä synkemmiltä talousennusteet näyttävät.

Mutta hankala hallituksen on perääntyäkin, sillä vain kolme kuukautta vanha hallitusohjelmakirjaus on yksiselitteinen: ”Emme halua myöskään elää tulevien sukupolvien kustannuksella: sen vuoksi sitoudumme (kursivointi toimituksen) 75 prosentin työllisyysasteeseen ja siihen, että julkinen talous on tasapainossa vuonna 2023.” Syksyn 2020 budjettiriihi voi olla Rinteen hallitukselle kohtalokas, ellei yhtälö ala toteutua. Keskustan ja muun hallituksen ladut vievät väistämättä tuolloin eri suuntiin, jos nykypuheisiin on luottamista.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt