Pääkirjoitus: Koulu­kiusaaminen kitketään kotona – vastuuta turha sälyttää ministerille ja kouluille kun sylttytehdas löytyy paljon lähempää

Julkaistu:

Pääkirjoitus
Koulukiusaamista on Suomessa yritetty laittaa aisoihin vuosia – huonolla menestyksellä.
Aika ajoin julkisuuteen nousee tapauksia, jotka kertovat, että vielä on paljon tehtävää. Kiusaaminen on kouluissa edelleen arkipäivää, ja mikä pahinta, se muuttaa muotoaan.

Kiusaaja ei enää kärky koulun pihalla tai käytävillä, vaan sosiaalisessa mediassa – vuorokauden ympäri. Tästä on karmaisevia esimerkkejä. IS uutisoi perjantaina oululaisen perheen tilanteesta. Oululaisäiti julkaisi Facebookissa kuvakaappauksen, jossa on äidin mukaan hänen tyttärensä ja tämän luokkatoverin välinen viestinvaihto. Tytär pyytää viestillä, että luokkatoveri ei enää kiusaisi tai hakkaisi häntä. V**tu katotaan heti ku tuut kouluun, kuului kiusaajan vastaus.
Aiheesta nousi kiihkeä keskustelu.

Kahden koululaisen viestittely on karmeudessaan ennen kuulumatonta, ja se herättää kysymyksen: tätäkö koululaisten arki oikeasti on? Täytyy muistaa, että perusopetuslaki takaa jokaiselle oppilaalle oikeuden turvalliseen opiskeluympäristöön, sekä henkiseen että fyysiseen. Oululaiskoululaisen kokemukset eivät ole omiaan vahvistamaan käsitystä, että perusopetuslain kirjain toteutuisi käytännössä.

Opetusministeri Li Andersson (vas) vastasi IS:ssa (10.9.), että kiusaajan määräaikainen erottaminen voisi tulla kyseeseen vakavissa, väkivaltaisissa tapauksissa. Mutta sekin onnistuu vain huoltajan suostumuksella.
Andersson muistuttaa, aivan oikein, että kiusaaminen on nykyään monesti ryhmäilmiö, jolloin yksittäisen kiusaajan nimeäminen ja toisaalta siirtäminen pois ei ratkaise varsinaista ongelmaa. Ministeri ottaa kiusaamisen vakavasti. Hän puhuu koulukiusaamisen vähentämiseen tähtäävästä toimenpideohjelmasta. Valitettavasti Andersson ei ole ensimmäinen, eikä varmaan viimeinenkään ministeri, joka aikoo vähentää koulukiusaamista.

Kiusaaminen ei ole vain koulujen ongelma.

Sitä esiintyy yhteiskunnassa laajalti. Monilla työpaikoilla koetaan kiusaamista, johon syyllistyvät kollegat, esimiehet tai alaiset. Työpaikkojen hymyilevien ”tsemppiviestien” takana voi olla karu arki pelkoineen ja kärsimyksineen. Toisaalta sosiaalisessa mediassa kiusaaminen on suorastaan suomalaisten uusi kansallisharrastus; mitä pahemmin sanoo, sen parempi. Kiusaamiskeskustelussa on vaadittu opettajilta, koululaitokselta ja ministeriltä toimenpiteitä, vaikka varsinainen sylttytehdas on paljon lähempänä: kodeissa. Kyllä kai on selvää, että koulu ei ole irrallinen paratiisisaareke yhteiskunnassa.

Kiusaamisen mallit kulkeutuvat aikuisilta lapsille ja sieltä koulujen pihoille tai sosiaalisen median keskusteluihin.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt