Pääkirjoitus: Hallituksessa on ideologisia jännitteitä – niistä kertoo erimielisyys Eurooppa-politiikassa

Julkaistu:

PÄÄKIRJOITUS
Yhteistyö EU:n Hansa-ryhmässä oli edelliselle hallitukselle tärkeää – nyt se ei enää näytä maistuvan.
Pääministeri Antti Rinteen (sd) tuoreen hallituksen sisällä näyttäisi olevan erimielisyyttä Eurooppa-politiikasta. Se ei ole ihme, sillä hallituksessa istuu edellinen pääministeripuolue keskusta yhdessä sosiaalidemokraattien, vihreiden, vasemmistoliiton ja ruotsalaisen kansanpuolueen kanssa.

Juha Sipilän johdolla Suomi liittyi niin sanottuun Hansa-ryhmään – EU:n nettomaksajiin kuuluvien maiden blokkiin, joka on talouskurin suhteen ollut vielä tiukempi kuin Saksa ja vastustanut yhteisvastuun lisäämistä. Hansa-ryhmään kuuluvat Suomen ja Ruotsin lisäksi Hollanti, Tanska, Irlanti sekä Baltian maat. Hansa-yhteistyötä pidettiin Sipilän aikana Suomen keskeisimpänä ja tärkeimpänä viiteryhmänä EU:ssa.

Nyt Hansa-yhteistyö ei enää maistukaan kaikille. Yleisradion (Yle.fi 4.9.) mukaan Rinteen hallitus ottaa jo etäisyyttä Hansa-ryhmään. Eurooppa-ministeri Tytti Tuppurainen (sd) ja opetusministeri Li Andersson ovat kumpikin puhuneet blokkeihin sitoutumista vastaan – edellinen sekä suurlähettiläspäivillä 19.8. että Eurooppa-foorumissa 30.8. ja jälkimmäinen Svenska Ylen haastattelussa 21.8. ”Hansa-ryhmän suuruuden aika on ohi”, Andersson sanoi.

Hansa-ryhmästä etääntyminen on ymmärrettävää, jos ajattelee EU:n sisäisen dynamiikan muutosta ja talouskasvun hiipumista. Brexit-Britannia on vetäytymässä unionista. Samaan aikaan Saksan liittokanslerin Angela Merkelin asema on heikentynyt ratkaisevasti, ja Ranskan presidentti Emmanuel Macron on uudistushankkeineen asettunut EU:n johtohahmoksi. Hallitus haluaa nyt hakea tapauskohtaisesti mahdollisimman laajaa yhteistyötä jäsenmaiden kesken eikä sitoutua blokkeihin.

 

Etääntymisen Hansa-ryhmästä voi tulkita talouspolitiikan linjanmuutoksena Sipilän kauden jälkeen.

Valtiojohtoa saattoi myös harmittaa se, että Suomi ehkä menetti Hansa-ryhmään kuulumisen vuoksi mahdollisuuden saada ehdokkaitaan huippuvirkoihin. Euroopan keskuspankin pääjohtajaksi nousi Macronin tukema ranskalainen Christine Lagarde, vaikka Erkki Liikasen ja Olli Rehnin nimet olivat esillä kilvassa loppusuoralle saakka.

Etääntymisen Hansa-ryhmästä voi tulkita myös talouspolitiikan linjanmuutoksena Sipilän kauden jälkeen. Taantuman uhatessa jopa Saksa on pohtinut talouskurista luopumista ja velkaelvytystä. Linjanmuutoksesta puhunut Tuppurainen sanoi Turussa, että ”eurooppalaisessa makrotalouspolitiikassa on arvioitava finanssipolitiikan linjaa rohkeasti uudestaan” ja että finanssipoliittista yhteistyötä EU-maiden kesken on tiivistettävä. Olemme olleet huolissamme väärästä asiasta, ylivelkaantumisesta, kun huolta olisi pitänyt kantaa työttömyyden kasvusta, ministeri arvioi.

Keskustalla on hallituksen keskeinen valtiovarainministerin salkku. Taantuman uhatessa hallituksen pitäisi sopia ideologiset erimielisyytensä nopeasti, jos se aikoo pysyä toimintakykyisenä.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt