Pääkirjoitus: Putinin Suomen-vierailuista tuli hyvä kesätapa – muut Pohjoismaat joutuivat lopulta seuraamaan Niinistön esimerkkiä

Julkaistu:

Pääkirjoitus
Varsinkin Ruotsi ja Viro arvostelivat presidentti Sauli Niinistöä, kun tämä piti säännöllisiä yhteyksiä Venäjän presidenttiin Vladimir Putiniin Krimin valtauksen jälkeen. Muut ovat lopulta seuranneet Niinistön esimerkkiä. Varsinkin Suomelle toimivat yhteydet itänaapuriin ovat välttämättömiä, vaikka Venäjän politiikka herättääkin jatkuvasti huolta naapureissa ja muissakin.
Venäjän presidentti Vladimir Putin tulee keskiviikkona Helsinkiin presidentti Sauli Niinistön vieraaksi. Putinin kesäisistä vierailuista Suomeen on tullut säännöllinen tapa, ja hyvä niin. Aina on parempi puhua ja tavata kuin jättää puhumatta tai tapaamatta. Niinistö itse korosti tiistaina suorien yhteyksien merkitystä suurlähettiläspäivillä niin Moskovan kuin Washingtonin ja Pekingin kanssa:

– Emme me näissä keskusteluissa suurvallan päätä joltain sen valitsemalta suurstrategiselta linjalta pysty kääntämään, mutta muissa asioissa vaikutusmahdollisuuksia voi joskus olla, Niinistö arvioi.

Niinistön ja Putinin yhteydenpitoa arvosteltiin sen jälkeen, kun Venäjä miehitti Krimin viisi vuotta sitten. Tapaamisia katsottiin pitkin nenänvartta varsinkin Ruotsissa. Länsinaapuri tarjosi Niinistölle oppimestarimaisia viisauksia ärsytykseen saakka. Presidentin Kultarannan turvallisuuspoliittisissa keskusteluissa 2016 Fredrik Reinfeldtin hallituksessa puolustusministerinä toiminut Karin Enström paheksui Niinistön ja Putinin yhteydenpitoa ja totesi, ettei Putinia Ruotsiin kutsuttaisi.

– Suomella on pidempi raja Venäjän kanssa kuin kaikilla muilla EU-mailla yhteensä ja lähes yhtä pitkä kuin Nato-mailla yhteensä. Tätä tilannetta voi olla vaikea ymmärtää, mutta kuvitelkaa, jos Norja olisi Venäjä, Niinistö vastasi ruotsalaisten kritiikkiin.

Niinistö piti päänsä ja on tavannut kritiikistä huolimatta Putinia säännöllisesti. Muut, Ruotsikin, ovat seuranneet lopulta Niinistön esimerkkiä. Viime keväänä pohjoismaiset pääministerit tapasivat Putinia Moskovassa, sinne matkusti myös Ruotsin pääministeri Stefan Löfven, samoin Viron Kersti Kaljulaid. Ranskan presidentti Emmanuel Macron tapasi Putinin viimeksi maanantaina.

Kritiikkiä on tullut myös siitä, että Venäjä yrittää rikkoa EU:n yhtenäisyyttä kahdenvälisillä tapaamisilla. Suurempi ongelma EU:n kannalta ovat kuitenkin Euroopassa suosiotaan nostavat populistiset kansallismieliset puolueet, joista osa syö suoraan Kremlin kädestä.

Niinistö on toistanut, että hän voi Putinin kanssa keskustella aroistakin asioista. Tapaamisen teemoja ei ole kerrottu etukäteen, mutta aiheista ei tule pulaa. Moskovassa järjestysvalta hakkaa mielenosoittajia, kansalaisten ostovoima laskee, Venäjän uudet ydinkäyttöiset superaseet (Skyfall) räjähtävät vahingossa lähellä Suomen rajaa ja Venäjä on järjestänyt Suomenkin yllätykseksi sotaharjoituksia Itämerellä - Ukrainaa unohtamatta.

Niinistö on kuitannut asian toteamalla, että Venäjä yllättää, mutta se, että Venäjä yllättää, ei yllätä. Taatusti keskustelua riittää myös synkästä maailmantilanteesta, kuten Kiinan ja Yhdysvaltain kauppasodasta. Lisäksi yhtä kysymystä kannattaa miettiä Suomessakin jo nyt: Putinin 20 vuotta kestänyt valtakausi on päättymässä 2024: Mitä sen jälkeen tapahtuu?

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt