Pääkirjoitus: Kansalaispalvelus voisi auttaa naisia johtajiksi

Asevelvollisuuden kehittäminen kansalaispalveluksen suuntaan voisi tuoda nuorille naisille tasa-arvoa myös siten, että he pääsisivät tehokkaammin mukaan yhteiskunnalliseen verkostoitumiseen.

Olisiko ehdotettu uudenlainen kansalaispalvelus ratkaisu myös nuorten naisten yhteiskunnalliseen verkostoitumiseen ja myöhempään nousuun johtajiksi? Kuvassa uudet alokkaat tarkastavat kuitatut varusteensa Santahaminan varuskunnassa heinäkuussa 2018.

9.7.2019 21:00

Keskustelu asepalveluksen uudistamisesta nousee nykyisin tiuhaan tahtiin pintaan Suomen julkisuudessa.

Tuoreimman keskustelun käynnisti Varusmiesliitto, joka esittää asevelvollisuusjärjestelmään tasa-arvouudistusta. Esityksen mukaan kutsunnat laajennettaisiin koskemaan koko ikäluokkaa eli siis sekä miehiä että naisia.

Palvelusta suorittamaan valittaisiin kummastakin sukupuolesta heidät, jotka olisivat soveltuvimpia henkisiltä ja fyysisiltä ominaisuuksiltaan. Yhtenä valintakriteerinä olisi oma halukkuus ja motivaatio.

Puolustusvoimilla säilyisi kuitenkin yhä oikeus määrätä, mikäli vapaaehtoisia ei kertyisi muuten riittävästi. Palvelukseen otettavien kokonaismäärää ei kasvatettaisi.

Uusi hallitus on niin ikään sitoutunut selvittämään asepalveluksen kehittämistä, mitä varten perustetaan laajapohjainen parlamentaarinen komitea. Puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk) sanoi kesäkuussa Lännen median haastattelussa, että naisia ei pitäisi silti edelleenkään velvoittaa miesten rinnalla samanlaiseen palvelukseen.

– On hienoa, että meillä on järjestelmä, joka sallii naisten asepalveluksen niille, jotka sitä haluavat. Ehkä voisimme naisten osalta selvittää, olisiko nykyistä järjestelmää täydentävä 2–3 kuukauden kansalaispalvelus jossakin muodossa hyvä, Kaikkonen pohti.

Kesällä 2018 ilmestyi puolestaan Bank of Ideas -ajatushautomon puheenjohtajan Kaisa-Maria Töllin ja dosentti Tuomas Kurosen selvitys kansalaispalveluksesta.

Kirjoittajien mukaan kansalaispalvelus tukisi nykyistä paremmin kokonaisturvallisuutta eli yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamista poikkeusoloissa. Ajatushautomo ehdotti, että kansalaispalveluksen voisi suorittaa joko asepalveluksena tai uudenlaisena varautumispalveluksena, joka korvaisi siviilipalveluksen.

Arvostelijoiden mielestä kansalaispalvelus ja koko ikäluokkaan ulotettavat kutsunnat olisi kallis ja tarpeeton järjestelmä. Oikein toteutettuna sen hyödyt saattaisivat kuitenkin olla moninaiset.

Kansalaispalveluksen voisi toteuttaa esimerkiksi niin, että kaikki suorittaisivat lyhyen varautumispalvelun, johon sisältyisi koulutusta väestön- ja ympäristönsuojelusta, terveydenhuollosta sekä informaatio- ja kyberturvallisuudesta. Tämän jälkeen osa ikäluokasta siirtyisi kohti erimittaisia asepalveluksia.

Koko ikäluokan seulonta kutsunnoissa auttaisi ohjaamaan nykyistä paremmin avun piiriin heitä, joilla olisi terveydellisiä ongelmia.

Joillekin nuorille miehille kansalaispalvelus voisi olla asepalvelusta parempi tapa löytää itselleen suunta yhteiskunnassa ja välttyä syrjäytymiseltä. Nuorille naisille kansalaispalvelus toisi puolestaan uudenlaista tasa-arvoa siten, että he pääsisivät paremmin mukaan yhteiskunnalliseen verkostoitumiseen.

Armeija on paikka, jossa moni mies saa pohjan tulevalle johtajanroolilleen. Kansalaispalvelus saattaisi olla siten ratkaisu siihenkin, kuinka naisia saataisiin nousemaan nykyistä enemmän johtajapaikoille.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?