Pääkirjoitus: EU-nimityksistä jäi ikävä jälkimaku – minne unohtui läpinäkyvyys? - Pääkirjoitus - Ilta-Sanomat

Pääkirjoitus: EU-nimityksistä jäi ikävä jälkimaku – minne unohtui läpinäkyvyys?

Konservatiivien kärkiehdokas Manfred Weber (vas.) jäi syrjään, kun hänen puoluetoverinsa Ursula von der Leyen sai Eurooppa-neuvoston tuen komission uudeksi puheenjohtajaksi.

Konservatiivien kärkiehdokas Manfred Weber (vas.) jäi syrjään, kun hänen puoluetoverinsa Ursula von der Leyen sai Eurooppa-neuvoston tuen komission uudeksi puheenjohtajaksi.

Julkaistu: 3.7.2019 21:00

Kärkiehdokkaat komission johtoon joutuivat syrjään, vaikka heidän piti tuoda nimitysrulettiin avoimuutta.

Euroopan unionin valtionjohtajien ja pääministerien muodostama Eurooppa-neuvosto päätti tiistaina uusien huippujohtajien nimityspaketista. Eurooppa-neuvosto esittää Saksan puolustusministeriä Ursula von der Leyenia uudeksi EU-komission puheenjohtajaksi, Belgian pääministeriä Charles Micheliä Eurooppa-neuvoston puheenjohtajaksi ja Espanjan ulkoministeriä Josep Borrellia EU:n ulkoasiain korkeaksi edustajaksi.

Osana pakettia oli myös Euroopan keskuspankin EKP:n pääjohtajanimitys. Tähän avaintehtävään on nousemassa Kansainvälisen valuuttarahaston johtaja, ranskalainen Christine Lagarde. Näin suomalaisten toiveet Erkki Liikasen tai Olli Rehnin nimityksestä valuivat hiekkaan – jos ne nyt olivat realistisia alun alkaenkaan.

Von der Leyen oli viimeisen puristuksen aikana löytynyt yllätysehdokas EU:n vaikutusvaltaisimpaan virkaan. Häntä esitti Ranskan presidentti Emmanuel Macron, joka puolestaan vastusti konservatiivipuolueiden ryhmän EPP:n kärkiehdokkaan Manfred Weberin nimitystä. Liittokansleri Angela Merkel antoi von der Leyenille tukensa, ja Macron sai vastineeksi ranskalaisen Lagarden EKP:hen.

Nimityspaketin syntytapa ei anna hyvää kuvaa EU:sta. Jää vaikutelma, että Ranska ja Saksa hallitsevat unionia muiden yli, ja se on kuin syöttö lapaan EU:ta vastustaville kansallismielisille populisteille.

Suomen pääministeri Antti Rinne (sd) ei hänkään revennyt riemusta nimityspaketin varmistuttua, sillä sosiaalidemokraattiryhmän hollantilainen kärkiehdokas Frans Timmermans jäi tässä diilinteossa syrjään. Timmermans ei kelvannut Puolalle ja Unkarille, sillä hän on arvostellut näitä maita ankarasti EU:n oikeusvaltiokehityksestä vastaavana komissaarina. Myös Italia vastusti Timmermansia. Kun tanskalainen Margrethe Vestager jäi hänkin ulkopuolelle, ei kukaan kärkiehdokkaista ei tullut valituksi komission johtoon, vaikka tämän menettelyn tarkoituksena oli nimenomaan tuoda avoimuutta ja läpinäkyvyyttä nimitysrulettiin.

Nimityspaketin syntytapa ei anna hyvää kuvaa EU:sta.

Eurooppa-neuvoston sopimat nimitykset vahvistaa vielä EU-parlamentti. Von der Leyen saanee Strasbourgista tarvittavat äänet, sillä päätös syntyy yksinkertaisella enemmistöllä 751-paikkaisessa parlamentissa. Ehdokkaiden kuulemisista ja niitä seuraavista keskustelusta on kuitenkin odotettavissa myrskyisiä, sillä nimityspaketti on jo nostanut kovaa kritiikkiä. Ratkaisevia äänestyksiä odotetaan heinäkuun puolivälissä.

EU:n päätöksenteko on selvästi muuttunut viime toukokuun vaalien jälkeen, sillä parlamenttia aiemmin hallinneet EPP ja sosiaalidemokraattiryhmä eivät enää saaneet taakseen yhteistä enemmistöä. Se on demokratiaa, mutta asioiden vieminen eteenpäin vaatii tällä viisivuotiskaudella entistä vaikeampaa sovittelu- ja neuvottelutyötä.

Lisää aiheesta

Tuoreimmat osastosta