Pääkirjoitus: Suomessa saa sanoa – mutta loukatakaan ei ole pakko - Pääkirjoitus - Ilta-Sanomat

Pääkirjoitus: Suomessa saa sanoa – mutta loukatakaan ei ole pakko

Jussi Halla-aho piti linjapuheen Perussuomalaisten puoluekokouksessa Tampereella 30. kesäkuuta.

Julkaistu: 1.7.2019 21:00

Jussi Halla-ahon soisi välittävän kannattajilleen viestiä siitä, että terävää kritiikkiä on mahdollista ilmaista myös niin, että samalla ei ole pakko sortua yhdenkään ihmisen tai ihmisryhmän loukkaamiseen, leimaamiseen tai uhkailuun.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho herätti viikonloppuna huomiota vaatimalla lakiremonttia, jolla pitäisi hänen mukaansa korjata Suomen huonontunutta sananvapaustilannetta.

Halla-ahon mukaan nykyisin on aihepiirejä, joista keskustelemista rajoitetaan samaan tapaan kuin aikoinaan tukahdutettiin Neuvostoliiton arvostelua.

– Maahanmuutosta, islamista, seksuaalivähemmistöistä, Euroopan unionista ja eräistä muista kysymyksistä on tullut uusi Neuvostoliitto. Jos esität niistä vääriä mielipiteitä, olet pimeä voima. Mikä pahinta, väärien mielipiteiden ilmaisemisesta joutuu yhä useammin taloudellisten tai juridisten sanktioiden kohteeksi, Halla-aho ryöpytti.

Suomen mediaa Halla-aho syytti puolestaan ”sensuurilainsäädännön vaatimisesta”.

– Sananvapaus on nimenomaan vapautta ilmaista mielipiteitä, vaikka ne loukkaisivat ja häiritsisivät jotakuta, hän sanoi.

Halla-ahon viittaus ”taloudellisiin sanktioihin” liittynee opetus- ja kulttuuriministeriön kesäkuiseen päätökseen perua Perussuomalaiset nuoret ry:n valtionavustus tältä vuodelta.

Perumispäätös sinetöityi, kun PS-nuorten virallisella Twitter-tilillä oli julkaistu kuva tummaihoisesta perheestä ja kehotettu äänestämään perussuomalaisia, ”jotta Suomen tulevaisuus ei näyttäisi tältä”.

Halla-ahon valitukset sananvapauden kaventumisesta ovat siinä mielessä erikoisia, että perussuomalaiset ovat saaneet Suomen mediassa huomattavan paljon tilaa kannanotoilleen juuri maahanmuutosta, islamista, seksuaalivähemmistöistä ja EU:sta.

Perussuomalaisten mielipiteenvapautta ei toisin sanoen ole rajoitettu, vaan kritiikin ydin on kohdistunut käytettyihin ilmaisutapoihin.

Halla-aho ei kertonut, minkälaista remonttia hän haluaisi sananvapauslakeihin. Jotain hänen ajattelutavastaan kertoo kuitenkin se, kuinka hän reagoi Korkeimmasta oikeudesta (KKO) saamaansa sakkotuomioon uskonrauhan rikkomisesta ja kiihottamisesta kansanryhmää vastaan.

Halla-aho oli väittänyt blogikirjoituksessa muun muassa, että islaminusko on pedofiliauskonto ja että ryöstely sekä verovaroilla loisiminen on somalien kansallinen, ehkä suorastaan geneettinen erityispiirre.

Korkeimman oikeuden ratkaisun tultua vuonna 2012 Halla-aho leimasi tuomionsa vääräksi ja epäoikeudenmukaiseksi.

”Kko:n päätöstä ei kannata pitää minään taivaallisena totuutena. Se on muutaman ihmisen henkilökohtainen tulkinta”, hän kirjoitti.

Tämänkin KKO-kritiikkinsä Halla-aho sai sanottua vapaasti. Mitään sanktioita hänelle ei siitä myöskään tullut, vaikka moni piti lausuntoa poikkeuksellisena oikeuslaitoksen kyseenalaistamisena.

Halla-ahon soisikin välittävän kannattajilleen mieluummin viestin siitä, että terävää kritiikkiä on mahdollista ilmaista myös niin, että samalla ei ole pakko sortua yhdenkään ihmisen tai ihmisryhmän loukkaamiseen, leimaamiseen tai uhkailuun.

Väärään suuntaan mentäisiin, jos sananvapaus haluttaisiin käsittää nimenomaan oikeudeksi loukata toista. Loukatuiksi tulisivat silloin takuuvarmasti kaikki, myös perussuomalaiset ja Halla-aho itse.

Lisää aiheesta