Pääkirjoitus: Keskimatkan ohjusten rajoitussopimus raukeaa, eikä se tiedä Euroopalle hyvää

Julkaistu:

PÄÄKIRJOITUS
Suomi voisi hyvin edistää INF-sopimuksen muuttamista vain Eurooppaa koskevaksi, mutta suuria toiveita ei aseriisunnan edistymiselle kannata asettaa, kirjoittaa erikoistoimittaja Jouko Juonala.
Venäjä miehittää Ahvenanmaan, ja Ranska lähettää ydinohjuksin varustetun sukellusveneen Suomen tueksi. Tämä fiktiivinen juonikuvio on lähtökohtana Netflixin esittämässä ranskalaisessa elokuvassa Suden kutsu (Le chant de loup, 2019).

Tapahtumaketju ei ole aivan hatusta vedetty. Ahvenanmaa on strategisesti tärkeä, ja Suomi tekee puolustusyhteistyötä sekä Ranskan että kahden muun läntisen ydinasevallan kanssa: Yhdysvaltain ja Britannian. Mitä ne tekisivät, jos Venäjä yrittäisi kaapata Ahvenanmaan tai vaikkapa uhkaisi iskeä ydinasein Suomen satamiin ja lentotukikohtiin estääkseen niiden käytön konfliktissa?

Elokuva on tietysti vain elokuvaa, mutta tosielämän ydinaseet ja kilpavarustelu ovat nyt valitettavan ajankohtaisia. Suursodan uhka sinänsä ei onneksi ole suuri.

Presidentit Donald Trump ja Vladimir Putin tapasivat G20-ryhmän kokouksessa Osakassa perjantaina. Ydinaseet olivat asialistalla, sillä keskimatkan ohjuksia rajoittava INF-sopimus on raukeamassa 2. elokuuta.

Puolustusliitto Nato syyttää Venäjää INF-sopimuksen rikkomisesta: Venäjä on Naton mukaan kehittänyt maalta laukaistavan risteilyohjuksen 9M729:n, joka voidaan varustaa joko tavanomaisella räjähteellä tai ydinkärjellä. INF-sopimus kieltää maalta laukaistavat, kantomatkaltaan 500–5 000 kilometriä olevat ohjukset taistelukärjestä riippumatta. Venäjän mukaan 9M729:n kantama jää 480 kilometriin, mutta tätä ilmoitusta ei Nato usko.

Jo useita vuosia kestänyt ohjuskiista sai Trumpin ilmoittamaan viime talvena, että Yhdysvallat vetäytyy INF-sopimuksesta. Putin seurasi pian perässä. Molemmilla mailla on omat syynsä sopimuksen romuttamiseen: ne haluavat irti rajoituksista, jotta ne voisivat varautua entistä paremmin Kiinan sotilaallisen voiman kasvuun.

Sopimuksen kohtalo koskettaa koko Eurooppaa ja myös Suomea. Lähialueille sijoitettuja lyhyen ja keskimatkan ohjuksia voi käytännössä torjua vain tuhoamalla niiden laukaisualustoja. Ehkäpä juuri tätä uhkaa ajatellen, ja pelotteeksi tietenkin, Suomi on hankkinut ilmavoimille kaukovaikutteisia JASSM-ohjuksia. Ei liene sattumaa, että Yhdysvallat on myynyt niitä myös toiselle Venäjän naapurille, Nato-maa Puolalle.

 

INF-sopimus on jo viittä vaille viemärissä, sillä Venäjä ei myönnä rikkoneensa sopimusta.

Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg varoitti Venäjää viime viikolla vastatoimista, ellei se palaa INF-sopimuksen taakse. Todennäköisesti Nato lisää harjoitteluaan, tehostaa iskukykyään tavanomaisessa aseistuksessa ja tuo ilma- ja merivoimiensa ydinaseita lähemmäs Venäjää. Venäjä puolestaan vastaa näihin toimiin, ja jännitys Euroopassa kasvaa. Kaiken lisäksi sekä Venäjä että Yhdysvallat kehittävät samaan aikaan uuden polven ydinaseistusta.

INF-sopimus on jo viittä vaille viemärissä, sillä Venäjä ei myönnä rikkoneensa sopimusta. Venäjän vastasyytösten mukaan myös Yhdysvallat olisi rikkonut sopimusta varustamalla Puolaan ja Romaniaan sijoitetut torjuntaohjuspatterit laukaisualustoin, joita voidaan käyttää hyökkäyksellisiin tarkoituksiin. Koska uusia ydinaseneuvotteluja ei ole näköpiirissä, on vaarassa myös strategisia ydinaseita rajoittava uusi Start -sopimus. Se raukeaa helmikuussa 2021, elleivät osapuolet ota käyttöön optiota jatkosta.

Yliopisto-opettaja Tapio Juntunen pohtii Ulkopoliittisen instituutin tuoreessa artikkelissa INF-sopimuksen jatkamista siten, että se koskisi maantieteellisesti vain Euroopan aluetta. Pohjoismaat voisivat yhdessä taivutella suurvaltoja uuden, eurooppalaisen INF:n taakse. Ajatuksen on nostanut esille presidentti Sauli Niinistö talvella Münchenin turvallisuuskokouksessa ja edellinen ulkoministeri Timo Soini Helsingissä 2017.

Ajatus on kannatettava, ja Suomi voisi sitä hyvin edistää. Suuria toiveita aseriisunnan etenemisestä ei kuitenkaan tässä maailmantilanteessa ole.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt