Pääkirjoitus: Hallitusohjelma jakoi kansan kahtia

Julkaistu:

Pääministeri Antti Rinteen (sd) hallitus aloittaa tilanteessa, jossa hallitusta tukevia ja epäileviä on suunnilleen yhtä paljon.
Tämä selviää Ilta-Sanomien Taloustutkimuksella teettämästä kyselystä. 43 prosenttia vastaajista oli valmis antamaan luottamuksensa Rinteen hallitukselle, 41 prosenttia ei ollut. Vastaajista 16 prosenttia osannut sanoa vastaustaan kysymykseen. Juha Sipilän (kesk) hallitus lähti neljä vuotta sitten huomattavasti paremmista lukemista liikkeelle.
Eduskunta antoi torstaina hallitukselle luottamuksensa äänin 113–75. Äänestys päätti eduskunnan tiedonantokeskustelun, joka koski nimenomaan uuden hallituksen ohjelmaa.

Kyselystä löytyy mielenkiintoisia isoja jakolinjoja. Mitä yleisemmällä tasolla liikutaan, sitä suurempaa on kannatus. Esimerkiksi eriarvoistumisen ja tuloerojen torjumista kannatetaan laajasti. 68 prosenttia puoltaa vähintään varauksella sitä, että hyvätuloiset maksavat suhteessa enemmän veroja kuin nyt.

Samoin hallituksen hiilineutraaliustavoitteet saavat kannatusta kahdelta kolmesta vastaajasta, vaikka sama osuus vastaajista ei usko tavoitteiden lopulta toteutuvan.

Mutta kun tullaan lähelle kuluttajan omaa kukkaroa, sävy muuttuu. Polttoaineverojen korotusta vastustaa 63 prosenttia vastaajista. Jyrkimmin polttoaineverojen korotusta vastustavat perussuomalaisten äänestäjät, mutta myös Sdp:n äänestäjistä yli puolet vastustaa korotuksia.

 

Kun tullaan lähelle kuluttajan omaa kukkaroa, sävy muuttuu.

Hyvin paljon epäillään Rinteen hallituksen talousodotuksia. 64 prosenttia vastaajista pitää niitä epärealistisina. Yli puolet vastaajista ei usko siihen, että talous kasvaa ja työllisyys paranee seuraavan neljän vuoden aikana. Eikä yli puolet usko siihenkään, että työllisten määrä vahvistuu 60 000 henkilöllä hallituskauden aikana.

Taloustutkimuksen tutkimuspäällikkö Juho Rahkonen arvioi tuloksia niin, että monen mielestä tavoitteet ovat kannatettavia, mutta yksinkertaisesti liian kovia (IS 13.6.).

Hallitukselle hyvä uutinen on, että suuri osa kansasta on valmis torjumaan eriarvoistumista. Myös verotuksen suhteen suomalaiset ovat tulosten perusteella varsin suopeita. Tulosta voi tulkita niin, että moni keski- ja hyvätuloinen kokee saavansa vastinetta verorahoilleen.

Talousodotukset sen sijaan ovat kompastuskivi. Hallitusohjelmassaan hallitus on sitoutunut 75 prosentin työllisyysastetavoitteeseen normaalin kansainvälisen talouskehityksen oloissa. Se tarkoittaa laskennallisesti työllisten määrän kasvua noin 60 000 henkilöllä. Työllisyysasteen nousu on hallitusohjelmassa tulopohjan keskeisin yksittäinen elementti. Taloustutkimuksen kyselyn perusteella valtaosa kansalaisista ei noin kovaan työllisyyden kasvuun usko.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt