Pääkirjoitus: Somemyrskyn nostattaminen mediaa vastaan voi kiehtoa poliitikkoja Suomessakin

Julkaistu:

Pääkirjoitus
On valtavan hienoa, että demokratiassa voidaan keskustella kaikenlaisista asioista. Uhkakuviakin löytyy.
Sosiaalisen median kanavat tarjoavat oivan mahdollisuuden osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun joko jakamalla tai kommentoimalla. Tämä on vapaus, jota ei kaikissa maissa ei ole tai sen käyttämiseen liittyy riskejä. Sanomisen vapautta on pyritty kahlitsemaan – ja nyt ei tarvitse mennä kovinkaan kauaksi. Esimerkkejä löytyy Euroopan unionin sisältäkin.

Sosiaalisen median laidasta laitaan läikkyviin keskusteluihin liittyy myös uhkakuvia, joiden kanssa perinteisen valtamedian täytyy olla varpaillaan.

The New York Timesin pilapiirtäjä Patrick Chapatte kauhisteli lehden kansainvälisen painoksen uudistusta, joka lopetti poliittiset pilapiirrokset. Chapatten mukaan kyse ei ole pelkästään pilapiirroksista vaan journalismista ja ilmaisunvapaudesta yleensä. Chapatte näki päätöksen taustalla sosiaalisen median moraalimyrskyjen välttelyn. Pilapiirrosraivon nostattaminen on usein järjestäytynyttä, eikä hyökkäysten varsinainen kohde välttämättä edes ole pilapiirros.

Yhdysvalloissa Donald Trump valjasti somen osaksi kampanjakoneistoaan. Päämaalina olivat vastustajat, mutta myös itärannikon valtamedia, joiden toiminnan Trump leimasi valeuutisoinniksi. Tämä upposi Trumpin kannattajiin, ja miehestä leivottiin Yhdysvaltain presidentti vuonna 2016. Valtamedian vastaisuus ei ollut Trumpin menestyksen ainoa syy, mutta iso osa kampanjan julkisuuden hallintaa se oli. Monet Trumpin väitteet osoitettiin vääriksi mediassa. Silti kansa uskoi mieluummin Trumpia ja sosiaalisen median Trumpia tukevia keskustelupalstoja – ehdokkaan omista twiiteistä puhumattakaan.

 

Moraalimyrskyillä pyritään vaikuttamaan myös valtamedian sisältöihin ja näkökulmiin.

Suomessakin on näkynyt samoja ilmiöitä. Sosiaalisen median voima houkuttelee. Viime päivinä poliitikot laidasta laitaan ovat osallistuneet mediakriittisiin keskusteluihin sosiaalisessa mediassa. Somessa nostetuilla moraalimyrskyillä pyritään vaikuttamaan valtamedian sisältöihin ja linjauksiin. Keskusteluissa on näkynyt halua ohjeistaa median sisältöjä, jopa näkökulmakirjoituksia. Jos sosiaalinen media alkaa ohjailla journalistista työtä ja median sisältöjä, ei itse asiassa olla kaukana itsesensuurista, joka on aivan yhtä ongelmallinen kuin Kiinan valtiojohtoinen sensuuri.

Onko sosiaalisen median pieni mutta äänekäs ammattiloukkaantujien ryhmä ottamassa vaikutusvaltaa journalistissa sisällöissä on asia, jota mediataloissa kannattaa pohtia – oman tulevaisuudenkin takia.

Keskustelu siitä, mitä poliitikoista saa mediassa kirjoittaa ja mitä ei on – anteeksi vain – todella outo aihe lehdistönvapauden mallimaassa Suomessa. Erikoista on, että viestinnän professori Anu Kantola lähtee edes pohdiskelemaan (HS 11.6.) tätä. Suomessa poliitikoista kirjoittamisen ongelma mediassa eivät ole ylilyönnit vaan liiallinen kiltteys. Tämä on poliitikkojen ja tutkijoiden hyvä muistaa.

Median sisältöjä ja kirjoitustyylejä ei kukaan voi määritellä sosiaalisessa mediassa, se määritellään toimituksissa ihan itse.

Nyt ja tulevaisuudessa.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt