Pääkirjoitus: Suomi ei ole komentotalous – valtion asia ei ole päättää metsäsektorin investoinneista

Julkaistu:

PÄÄKIRJOITUS
Krista Mikkonen teki aiheellisen korjauksen kannanottoonsa sellutehdashankkeista.
Ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen (vihr) on ymmärtänyt, ettei Suomi ole komentotalous, jossa valtiovalta tekisi päätökset yksityisten yritysten investoinneista ja yksityisessä omistuksessa olevien metsien käytöstä. Ohjauskeinoja toki on, määräysvaltaa ei.

Mikkonen linjasi tiistaina Yle Radio 1:n Ykkösaamun haastattelussa, että metsäteollisuuden toimijat ja investoijat voivat itse parhaiten arvioida, kuinka monta sellutehdashanketta maahan mahtuu ja riittääkö niille puuta. Kansanedustajat ja ministerit eivät hänen mukaansa ole se taho, jotka sellutehtaita perustavat:

”Ne ovat yritykset, jotka perustavat, ja yritykset toki itse arvioivat hyvin tarkasti sen, mikä on se tarvittava puumäärä ja onko sitä saatavilla”, Mikkonen sanoi Ykkösaamussa.

Tämä oli selkeää puhetta Mikkoselta, jonka edellinen kannanotto selluhankkeista MTV:n Huomenta Suomi -ohjelmassa 6. kesäkuuta ehti jo nostaa riidan uunituoreiden hallituskumppaneiden keskustan ja vihreiden välille. Maikkarin aamu-tv:n studiossa vieraillut Mikkonen sanoi tuolloin, ettei puu yksinkertaisesti riitä kaikkien pöydällä olevien sellutehdassuunnitelmien toteuttamiseen, sillä Suomen on huolehdittava sekä ilmastoa että luonnon monimuotoisuutta koskevista tavoitteistaan.

Mikkosen tiistainen korjausliike oli aiheellinen. Ministerin rooli on erilainen kuin oppositiopoliitikon – viiden puolueen hallituksessa valtioneuvoston jäsenen on syytä pidättäytyä populismista ja toimia rakentavasti, muuten hallitus leimautuu heti alkutaipaleellaan riitojen pesäksi.

Auringonlaskun alana pidetty puunjalostusteollisuus on ollut uudessa nousussa, sillä sellun kysyntä on lisääntynyt muun muassa pehmopaperin ja pakkausmateriaalien kasvavan menekin vuoksi. Kehitykseen ovat vaikuttaneet ennen muuta kaupungistuminen ja kehittyvien maiden elintason nousu, kartonkia tarvitsevan verkkokaupan nopea kasvu ja kuluttajien ympäristötietoisuus – muovipohjaisia tuotteita halutaan yhä enemmän korvata biopohjaisilla. Tässä Suomi on kärkimaa.

 

Kansanedustajat ja ministerit eivät ole se taho, jotka sellutehtaita perustavat.

Puunjalostusteollisuus on reagoinut buumiin nopeasti ja julkistanut toistakymmentä investointihanketta, joista osa on uusia ja osa liittyy nykyisten laitosten modernisointiin. Merkittävin on Metsä Groupin Kemiin suunnittelema uusi biotuotetehdas, joka lisäisi puun tarvetta noin 4,5 miljoonaa kuutio­metriä vuodessa nykytasosta. Kun metsiä hoidetaan ja kasvatetaan pitkäjänteisesti ja vanhan kapasiteetin poistuminen vapauttaa puunkäyttöä, ei hakkuiden vähentämiselle ole tarvetta.

Mikkonen ei näe, että hallituksen kunnianhimoinen ilmastopolitiikka ja 75 prosentin työllisyystavoite olisivat toisilleen vastakkaisia. Siinä hän on oikeassa. Molemmat ovat Suomelle tärkeitä päämääriä, ja molempien eteen voi tehdä työtä samanaikaisesti.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt