Kiinan rumat kasvot pelottavat - Kauppasota ei toisinajattelijoita auta

Julkaistu:

Pääkirjoitus
Ei ole ihme, että Hongkongissa pelätään Kiinan kasvavaa valtaa.
Viikonloppuna Hongkongissa mieltään osoittaneet sadattuhannet ihmiset muistuttivat taas siitä, että suurvallaksi nousevalla Kiinalla on toiset kasvot, joita monet pelkäävät. Protestien aiheena on lakialoite, joka sallisi vakavista rikoksista epäiltyjen luovuttamisen Manner-Kiinaan. Sitä on ajanut epäsuosittu hallintojohtaja Carrie Lam.

Viime viikolla tuli kuluneeksi 30 vuotta Tianmenin aukion verilöylystä Pekingissä. Sen uhrien muistoa kunnioitettiin kautta maailman, mutta ei manner-Kiinasta. Kommunistipuolue on tehnyt kaikkensa häivyttääkseen tapahtuman muiston.

Kiina vainoaa poliittisia toisinajattelijoita, ja kohtelee kaltoin tiibetiläisiä ja uiguureja. Se luo uuteen tekniikkaan nojaavaa valvontayhteiskuntaa, jollaista ei ole nähty missään. Ei ole ihme, että hongkongilaiset eivät ole valmiita alistumaan kuriin, joka vallitsee muualla maassa.

Hongkong oli Britannian siirtomaa vuodesta 1841 vuoteen 1997, jolloin se palautettiin Kiinalle. Hongkong kuitenkin piti oman oikeusjärjestelmänsä. Sen asukkailla on sanan- ja kokoontumisvapaus. Järjestely on kuitenkin määräaikainen ja päättyy vuonna 2047. Kiina yrittää hivuttaa valtaansa kaupunkiin jo etuajassa. Viikonlopun tappeluihin päättyneillä protesteilla vastustettiin tätä.

Kiinalle Hongkongin palautuksessa oli kyse kansallisesta kunniasta. Kaupunki vietiin siltä sata vuotta kestäneiden nöyryytysten ja kaaoksen alussa. 1800- ja 1900-luvulla kymmenet miljoonat kiinalaiset kuolivat sisällissodissa, länsimaiden sotaretkissä ja myöhemmin Japanin hyökkäysten seurauksena. Vain suuri koko ja väkimäärä estivät koko maan pilkkomisen.

Mao Zedongin kommunistit yhdistävät maan 1940-luvun lopulla. Äärimmäistä väkivaltaa käyttänyt Mao yritti hävittää kaikki jäljet menneisyydestä. Hän jätti jälkeensä sekasorron, josta hänen seuraajansa rakensivat uuden järjestyksen. Sen kauniit kasvot ovat taloudellinen edistys ja väkimassojen nousu köyhyydestä. Rumat kasvot ovat puolueen ehdoton valta ja kansalaisten täydellinen vallattomuus.

Voimistuva Kiina ja Yhdysvallat käyvät kauppasotaa. Yhdysvalloille Hongkongin levottomuudet ovat hyvä uutinen, muistutus siitä kuinka diktatuuria pelätään. Mutta kauppasota ei hyödytä demokratiaa haluavia kiinalaisia. Sen ansioista vallanpitäjät voivat taas muistuttaa kuinka kierot länsimaat haluavat taas tuhota Kiinan saavutukset. Toisinajattelijat on helppo leimata selkään puukottajiksi ja lännen hyödyllisiksi hölmöiksi.

Sitä he eivät ole. Pitkällä tähtäimellä diktatuurin kova kuri on Kiinalle haitaksi, jos se haluaa pärjätä talouskilvassa muun maailman kanssa. Tämä taistelu on joka tapauksessa alkanut ja tulee kestämään vuosikymmeniä.