Pääkirjoitus: Rinteen hallitus taipui tyynnyttelemään Venäjää

Uuden hallituksen Nato-kirjaus on selkeä, mutta ohjelmasta löytyy muutamia muita kohtia, joista kuuluu läpi Venäjän retoriikan myötäily.

Hallitusneuvotteluita vetänyt Antti Rinne (sd) esiintyi helpottuneen oloisena hotelli Korpilammella Espoossa maanantaina.

4.6.2019 21:00

Suomessa luetaan parhaillaan suurennuslasin kanssa Antti Rinteen (sd) uuden hallituksen hallitusohjelmaa, mutta niin tehdään myös Venäjällä ja maailmalla.

Kaikkia kiinnostaa Suomen suhde Natoon.

Suoraselkäistä on, että uusi hallitus ei sitonut käsiään samalla tavoin kuin Jyrki Kataisen (kok) hallitus tuli tehneeksi 2011. Tuolloinhan hallitusohjelmaan kirjoitettiin lause ”Suomi ei tämän hallituksen aikana valmistele Nato-jäsenyyden hakemista”.

Tuon itse aiheutetun rajoitteen vaarallisuus ymmärrettiin meillä vasta keväällä 2014, kun Venäjä aiheutti maailmanlaajuisen sokkireaktion Krimin valtauksellaan.

Rinteen hallitus on muotoillut Nato-vaihtoehdon näin:

– Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan perustaan kuuluu kansallisen liikkumatilan ja valintamahdollisuuksien ylläpitäminen. Tämä säilyttää mahdollisuuden hakea Nato-jäsenyyttä.

Asia on varsin selkeästi ilmaistu. Kun Juha Sipilän (kesk) väistyvän hallituksen kirjauksessa Suomen todettiin ylläpitävän mahdollisuutta hakea Nato-jäsenyyttä, Rinteen hallitus ylläpitää puolestaan Suomen valintamahdollisuuksia ja säilyttää siten mahdollisuuden Nato-jäsenyyden hakemiseen.

 Itsestäänselvyyksiä pitäisi tuskin vakuutella, ellei Venäjä epäilisi meitä.

Uuden hallituksen ohjelmasta löytyy kuitenkin muutamia muita kohtia, joista kuuluu läpi Venäjän retoriikan myötäily.

Yksi tällainen on kahdessa eri kohtaa toistettu lause, jonka mukaan ”Suomi ei salli alueensa käyttämistä vihamielisiin tarkoituksiin muita valtioita vastaan”.

Lause lienee kirjattu Venäjän tyynnyttelemiseksi. Samansisältöisen vakuutuksen Suomi on tosin antanut Venäjälle jo vuoden 1992 valtiosopimuksessa, joten miksi sitä pitää nyt erikseen vakuutella? Vai onko tätä ennen ollut epäselvää, antaako Suomi käyttää aluettaan muita vastaan vai eikö anna?

Venäjällä tämä tulkitaan varmasti mielellään niin, että Suomi tulee myöntäneeksi aiheellisiksi Venäjän pelot siitä, että Nato voisi käyttää Suomen aluetta Venäjää vastaan. Juuri tätä retoriikkaahan presidentti Vladimir Putinkin on pitänyt yllä puhumalla Naton halusta taistella Venäjää vastaan vaikka viimeiseen suomalaiseen mieheen.

Rinteen hallituksen ja tasavallan presidentti Sauli Niinistön haasteena onkin viestiä jatkossa selkeästi, että Suomen alueen käyttökielto vihamielisiin tarkoituksiin muita vastaan koskee myös Venäjää ja että vihamielisiksi toimiksi lasketaan sotilastoimia lievemmätkin operaatiot. Muistuttaa sopisi siitäkin, että Nato ei ole koskaan laajentunut voimatoimin, toisin kuin Venäjä on tehnyt.

Venäjän tyynnyttely kuuluu myös kohdassa, jossa Suomen todetaan osallistuvan Naton artikla 5:n mukaisiin harjoituksiin ainoastaan kumppanimaan roolissa. Tämäkin on itsestäänselvyys, jota pitäisi tuskin vakuutella, ellei Venäjä epäilisi meitä.

Ulkoministeri Sergei Lavrov ilmoitti esimerkiksi keväällä Moskovassa ulkoministeri Timo Soinille ”Venäjän kunnioittavan Suomen ilmoitusta”, jonka mukaan Suomi ei ole osallistunut Naton jäsenmaiden keskinäisen puolustuksen harjoitteluun. Se oli taitavaa ylistämällä alistamista, jolla Lavrov toi julki Venäjän epäluulot.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?