Sdp:n puheenjohtaja Antti Rinne (sd) esitteli keskustan, vihreiden, vasemmistoliiton ja rkp:n puheenjohtajien kanssa hallituksensa ohjelman Helsingin Oodi-kirjastotalossa. Poikkeukselliseen tilaisuuteen pääsi myös yleisö, jopa esittämään kysymyksiäkin. Jos esittelytilaisuus oli poikkeuksellinen, poikkeuksellinen on myös hallituksen ohjelma tavoitteineen.
Rinteen ykköshallituksessa kaikki lepää kahden luvun varassa. Työllisyysaste on saatava 75 prosenttiin vuoteen 2023 mennessä 60 000 uudelle työpaikalla ja talouskasvun on oltava 2 prosentin tasolla. Kyseessä on talouspoliittinen, ontuva ikiliikkuja: työllisyystavoitteeseen ei päästä, ellei talous kasva 2 prosentin vauhtia, ja talous ei kasva, ellei työllisyys nouse 75 prosenttiin. Luja usko ja toiveet ovat hallituspolitiikan moottori, sillä globaalit suhdanteet eivät vetoapua lupaa. Työttömyysasteen hallitus lupaa tiputtaa 4,8 prosenttiin.
”Luja usko ja toiveet ovat hallituspolitiikan moottori, sillä globaalit suhdanteet eivät vetoapua lupaa.
Väistyvä puheenjohtaja Juha Sipilä (kesk) on puolueensa takuumies sille, että rökäletappion kärsinyt keskusta lähti hallitukseen ja toteuttamaan aivan eri politiikkaa kuin Sipilän oma hallitus. Keskusta sai hallitusohjelmaan niin paljon vaatimuksiaan läpi, muun muassa yrittäjien näkökulmasta, että keskustan puolue-elimet siunaavat hallituspäätöksen. Vielä maanantaina Sipilä korjautti hallitusohjelman julkisen talouden taulukoita – desimaalit kun olivat kiireessä unohtuneet.
Sipilän mukaan hallituksen onnistuminen mitataan nimenomaan työllisyystavoitteiden kautta, ja siitä on kiinni koko hallituksen lupauspolitiikka – kyse on kahden miljardin potista. Siinä missä Sipilä muistutti kylmästä realismista, Rinne kehotti paikalle olevia toimittajia puolestaan oudolla tavalla: ”Talous on kestävällä pohjalla. Kirjoittakaa näin.”
Mutta 1,2 miljardin menonlisäyksiä ei voi kattaa, jos työllisyystavoite piiputtaa. Paitsi lisävelalla.
Työllisyystavoitteiden toteutumista seurataan tiukasti kaksi kertaa vuodessa, kevään kehysriihessä ja syksyn budjettiriihessä. Ensimmäinen vakava paikka koko hallituksen kannalta on vuoden 2020 budjettiriihi. Siihen mennessä maassa pitäisi hallituksen lupausten mukaan olla 30 000 uutta työpaikkaa. Helpommin sanottu kuin tehty, vaikka hallitus on pyytänyt myös työmarkkinajärjestöjä apuun.
Ellei tavoite ole täyttynyt, vuoden 2021 budjettia aletaan valmistella toiselta pohjalta ja hallitus joutuu vetämään nyt antamiaan lupauksia takaisin. Peruuttaminenkin on Rinteen mukaan mahdollista.
Vasemmistoliitolle ja vihreille suunnanmuutos olisi paha paikka. Kummallakin puolueella on herkkyyttä hypätä oppositioon vaalien alla, mikä nähtiin Jyrki Kataisen (kok) ja Alexander Stubbin (kok) hallituksissa 2011–2015. Vasemmistoliitto lähti hallituksesta kehysriihen jälkeen keväällä 2014, vihreät saman vuoden syksyllä Fennovoiman ydinlupapäätöksen takia. Rinteen hallitus takaa, että tulossa on mielenkiintoiset ajat.
