Pääkirjoitus: Lukioissa opiskellaan matematiikkaa hampaat irvessä – heikko yleissivistys ruokkii populismia

Julkaistu:

Pääkirjoitus
Yliopistojen uusi pisteytysjärjestelmä on johtanut lukioissa pitkän matematiikan pakko-opiskeluun, mikä on pois muista aineista – ja lopulta myös yleissivistyksestä.
Lauantaina uudet ylioppilaat juhlivat valkolakkejaan.

Samaan aikaan käydään kiivasta keskustelua lukioiden nykyisestä opiskelutahdista ja korkeakoulujen pisteytysjärjestelmästä, jossa pitkän matematiikan osuus on saanut ylivertaisen, kohtuuttoman aseman muiden oppiaineiden kustannuksella. Matematiikkaa luetaan paikoin hampaat irvessä, koska edessä olevien jatko-opintohakujen takia on pakko.

Uusi pisteytysjärjestelmä valmisteltiin pikavauhtia. Se on johtanut tilanteeseen, että pitkä matematiikka on tärkeämpi yliopistoon pyrittäessä esimerkiksi kieltenopiskelijalle kuin itse kieliopinnot. Sama pätee reaaliaineisiin. Matematiikka menee kaiken yli.

Keskustelu matematiikan liikasyötöstä sai vauhtia, kun Oulunkylän yhteiskoulun lukion pitkän matematiikan opettaja Timo Salminen arvosteli uuden pisteytysjärjestelmän vaikutuksia Helsingin Sanomien (HS 26. 5.) haastattelussa. Salmisen mukaan monet valitsevat nyt pitkän matematiikan vääristä syistä, siis korkeakoulujen pääsykriteereiden takia. Pitkällä tähtäyksellä tilanne johtaa Salmisen mukaan siihen, että siitä kärsii lukioissa sekä matematiikan että muiden aineiden opetus. Pitkää matematiikkaa päätyvät lukemaan sellaisetkin, jotka eivät ole siitä kiinnostuneita. Motivaatio ei ole kohdallaan, ja pakkomatematiikka on pois muista aineista.

Juha Sipilän (kesk) hallituksen tarkoituksena oli nopeuttaa valmistumisaikoja ja vähentää välivuosia. Nopeasti tehtyä uudistusta valmisteli opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok). Uudistuksessa näkyy Etelärannan ja Teknologiateollisuuden kädenjälki, mutta Grahn-Laasonen on puolustautunut kritiikiltä vetoamalla yliopistojen autonomiseen asemaan pisteytysjärjestelmässä.

Elinkeinoelämän järjestöt ovat kiitelleet nykymallia ja vaatineet, että matematiikan opetusta tulisi pikemmin vielä lisätä nykyisestä.

Samaan aikaan lukioiden yleissivistävä rooli on vaarassa jäädä unholaan.

Historian ja yhteiskunnallisten asioiden osaaminen hiipuu. Monien mukaan matematiikka on korkeinta yleissivistystä, mutta polynomien hallinta ei kata aukkoja, joita esimerkiksi historian tietämättömyys aiheuttaa. Työelämässä törmää jo nyt ihmisiin, jotka ovat käyneet sekä lukion että korkeakoulun, mutta eivät välttämättä tiedä mitään esimerkiksi toisesta maailmansodasta ja sen vaikutuksista, Suomen omasta historiasta puhumattakaan.

Tätä vauhtia yleissivistys ei ainakaan nouse.

Viime viikonlopun EU-vaaleissa nähtiin jo varoitus, mihin yhteiskunnallisen osaamisen puute ja historian tietämättömyys voi johtaa. Poliittisten populistivoimien silkat valheetkin menevät läpi, jos tai kun historian lukutaito ja ymmärrys puuttuu. Maailma ja Suomi tarvitsee insinöörejä, mutta kaikki eivät insinööritaitoja tarvitse. Korkeakoulujen pääsykoepisteytyksissä olisi syytä ottaa pari askelta taaksepäin.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt