Pääkirjoitus: Vanki numero 78 651:sta tuli europarlamentin puhemies – ja hän ymmärsi Euroopan yhtenäisyyden merkityksen

Julkaistu:

PÄÄKIRJOITUS
EU:n heikentäjät ja hajottajat tekevät Euroopan haastajille palveluksen, kirjoittaa erikoistoimittaja Jouko Juonala.
Euroopan parlamentin jäsenet valittiin ensimmäisen kerran yleisissä kansallisissa vaaleissa vuonna 1979. Vaalein valitun europarlamentin ensimmäinen puhemies oli ranskalainen juristi, ministeri ja akateemikko Simone Veil (1927–2017). Hänen käsivarressaan oli Auschwitzissa tatuoitu vankinumero: 78 651.

Ranskanjuutalainen Simone Veil, omaa sukua Jacob, oli käynyt pahuuden ytimessä. Hän menetti holokaustissa äitinsä, isänsä ja veljensä.

Veilistä tuli sodan jälkeen tuomari, Ranskan oikeusministeriön virkamies ja terveysministeri. Vuonna 1974 hän vei kansalliskokoukseen lakiesityksen Napoleonin ajoilta peräisin olleen aborttikiellon kumoamiseksi. Repivässä keskustelussa rouva ministeriltä kysyttiin, haluaako hän lähettää lapsia uuniin. Esitys meni läpi.

Kun Veil valittiin Euroopan parlamenttiin ja puhemieheksi, oli kylmä sota, ja maailmanrauhaa ylläpiti supervaltojen välinen kauhun tasapaino. Euroopan unionia ei vielä ollut. Silloisen Euroopan talousyhteisön jäsenmaissa oli 260 miljoonaa asukasta.

Parlamentin istuntokauden avajaisissa Veil puhui rauhasta, vapaudesta ja vauraudesta. Rauhaa uhkasivat paikalliset sodat. Vapautta uhkasi Neuvostoliiton edustama totalitarismi. Vaurautta uhkasivat öljy­kriisi ja sen taloudelliset jälkiseuraukset.

Holokaustista eloonjääneellä Veilillä oli syvä ymmärrys siitä, että Eurooppa selviää vaikeista ajoista vain pysymällä yhtenäisenä. Tarvittiin solidaarisuutta kaikilla tasoilla: kansojen, alueiden ja yksilöiden.

”Supervaltojen lisäksi ainoastaan Eurooppa, yhtenä kokonaisuutena, pystyy tarvittaviin toimiin, jotka ulottuvat yli yksittäisten ja eristettyjen jäsenmaiden. Kuitenkin, ollakseen tehokas, Euroopan yhteisön täytyy yhdistyä ja koota voimansa”, Veil sanoi.

Veilin sanat olivat varmasti idealistisia ja yleviä juhlapuheen sanoja, mutta ne kantavat nykypäivään saakka. Euroopan idea on sen arvoissa ja ihanteissa: vapaudessa, demokratiassa, oikeusvaltioperiaatteessa. Ja solidaarisuudessa, jota Veil piti erityisessä arvossa. Solidaarisuus ulottui myös Saksaan, jota hallinneet natsit kuljettivat Veilin Auschwitziin ja murhasivat teollisesti miljoonittain ihmisiä.

Euroopan yhteisön perustajien mielessä olivat Rousseau’n ajatukset sodasta ja rauhasta Euroopassa. Rousseaun mukaan järki vaatii sodan lopettamista, ja rauhaa voidaan ylläpitää vain perustamalla vahva eurooppalaisten valtioiden federaatio. Saksa haluttiin mahdollisimman pian mukaan vapaiden maiden yhteistyöhön, jotta Euroopassa säilyisi rauha.

Nyt meneillään ovat läntisen pallonpuoliskon suurimmat vaalit, joissa on 426 miljoonaa äänioikeutettua. Yhdessä he valitsevat Euroopan unionin parlamenttiin 751 edustajaa, joista 13 on Suomesta.

 

Ristiriita yhtenäisyyden tavoitteen ja kansallisen itsemääräämisoikeuden säilyttämisen välillä on syvä, vaikka niin ei tarvitsisi olla.

EU ei ole sama kuin Euroopan talousyhteisö oli Veilin puhemieskaudella 40 vuotta sitten. Integraatio on edennyt, ja jäsenmaita on tullut lisää. Yhteisvaluutta eurossa on 19 valtiota. Silti EU ei vieläkään toimi yhtenä kokonaisuutena eikä se ole yhtenäinen. Se on kaukana federaatiosta, jota Rousseau pohti 1700-luvulla. Se on itsenäisten kansallisvaltioiden liitto, joka käy yhä repivämmäksi muuttunutta taistelua tarkoituksestaan ja olemuksestaan. Ristiriita yhtenäisyyden tavoitteen ja kansallisen itsemääräämisoikeuden säilyttämisen välillä on syvä, vaikka niin ei tarvitsisi olla. Kansallismieliset, EU:ta hajottavat voimat ovat nousussa. Se on vakava sisäinen haaste.

EU:lla on myös vahvoja ulkoisia haastajia: lähi­alueilla aggressiivisesti toimiva Venäjä, globaaliksi mahdiksi nouseva Kiina ja Yhdysvallat, joka etääntyy yhä kauemmas Euroopasta.

EU:n heikentäjät ja hajottajat tekevät näille haastajille ison palveluksen.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt