Pääkirjoitus: Ukraina nosti Helsingin Venäjä-sovun hintaa

Julkaistu:

Ukraina ei boikotoi täysin Euroopan neuvoston perjantaista ulkoministerikokousta Helsingissä, mikä viitannee jonkinlaisen Venäjä-kompromissin mahdollisuuteen.
Tieto Ukrainan ulkoministerin Pavlo Klimkinin poisjäännistä Euroopan neuvoston ulkoministerikokouksesta sähköisti tunnelmaa torstaina Suomessa.

Asiasta ensimmäisenä kertoneen European Pravda -sivuston mukaan kyseessä on protesti sille, että Ukraina pelkää Helsingin kokouksen käynnistävän Venäjälle tehtävien vastikkeettomien myönnytysten sarjan Krimin valtausta seuranneessa kiistassa.

Väistyvä ulkoministeri Timo Soini (sin) kiiruhti kuitenkin selittämään, että Klimkinin poisjäänti johtuu vain ”esteestä” eikä siihen liity suurempaa dramatiikkaa. IS:n ukrainalaislähteistä saamien tietojen mukaan Klimkinin poisjäänti on kuitenkin selkeä protesti.

Ennakkotietojen mukaan Helsingissä olisi tarkoitus hyväksyä perjantaina päätöslauselma, joka selkeyttäisi Euroopan neuvoston sääntöjä ja mahdollistaisi Venäjän paluun parlamentaarisen yleiskokouksen toimintaan.

Euroopan neuvoston parlamentaarinen yleiskokous rajoitti Venäjän äänioikeutta järjestössä vuonna 2014 sen jälkeen, kun Venäjä oli vallannut Krimin niemimaan Ukrainalta. Kyseessä oli siten yksi niistä vastatoimista, joihin kansainvälinen yhteisö ryhtyi Venäjän Ukraina-aggression vuoksi.

Venäjä vastasi puolestaan tähän ryhtymällä boikotoimaan parlamentaarisen yleiskokouksen toimintaa, lopettamalla jäsenmaksujensa maksamisen ja uhkaamalla jättää koko Euroopan neuvoston.

Euroopan neuvosto on 47:n maan muodostama Euroopan vanhin ihmisoikeusjärjestö.

Euroopan neuvosto on myös yksi niistä harvoista foorumeista, joissa Venäjän ja lännen yhteistyö toimi varsin hyvin ennen Krimin valtausta ja Itä-Ukrainan sotaa.

Venäjä on esimerkiksi noudattanut kohtuullisen kiltisti Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen päätöksiä, joten sitä kautta Venäjän sitoutumisesta ihmisoikeuksiin on päässyt hyötymään myös Ukraina.

Venäjälle asetettu sanktio Euroopan neuvostossa on myös virallisesti eri asia kuin esimerkiksi Yhdysvaltain ja Euroopan unionin säätämät talouspakotteet. Eli toisin sanoen: vaikka Venäjä palaisi mukaan Euroopan neuvoston toimintaan, se ei vielä tarkoita automaattisesti mitään muita myönnytyksiä.

Ukraina ei ole myöskään kokonaan boikotoimassa Helsingin kokousta, vaan paikalle saapui jo torstai-iltana hieman matalamman tason delegaatio. Tämä voikin viitata siihen, että kokouksessa perjantaina mahdollisesti syntyvä kompromissi on lopulta sellainen, jonka myös Ukraina voi hyväksyä.

Klimkinin poisjäänti saattaa siten osoittautua julkisuustempuksi, jolla Ukraina muistutti kokemastaan vääryydestä ja nosti Helsingissä mahdollisesti syntyvän sovun hintaa viime hetkellä.

Toivoa sopii, että Euroopan neuvoston jäsenmaiden ulkoministerit saisivat neuvoteltua Venäjältä myös jonkin todellisen myönnytyksen Ukrainan suuntaan eikä mahdolliseksi myöntyjäksi jäisi yksinomaan kansainvälinen yhteisö.