Pääkirjoitus: Populistien yhteinen EU-tie ei löydy helposti – tässä leikissä perussuomalaisten Jussi Halla-ahokin voi polttaa näppinsä

Julkaistu:

Pääkirjoitus
Oikeistopopulistit hakevat Euroopassa yhteistyötä yli kansallisten rajojen.
Tavoitteena on saada eurovaaleissa liittouma, joka voisi työskennellä yli 700 edustajan EU-parlamentissa yhtenäisenä ryhmänä, yhteisten tavoitteiden puolesta. Oikeistopopulismi ja sen nousu politiikan keskiöön Euroopassa on ilmiö, jota ei voi ohittaa olankohautuksella. Kansallisissa parlamenttivaaleissa Euroopassa liikkeet ovat menestyneet vaihtelevasti, ja välillä näytti jo siltä, että pakolaisvirtojen tyrehdyttyä tyrehtyi myös populismin noste. Ranskan kansallisen liittouman johtaja Marine Le Pen on eurooppalaisen kansallismielisen populismin puuhanainen. Hän vieraili tiistaina Tallinnassa nostattamassa eurovaalihuumaa Euroopan kansallismielisten puolueiden yhteenliittymän tilaisuudessa. Paikalla oli myös perussuomalaisten eurovaaliehdokas Olli Kotro hahmottelemassa mahdollisia yhteistyökuvioita. Loppuviikosta kansanedustaja Laura Huhtasaari matkustaa Italiaan samoissa asioissa.
Yhtenäisen populistisen mahtivoiman syntyminen eurovaaleissa on kuitenkin vielä kaukana.

Lähtöasetelma on jo hankala.

Populistit ovat jakaantuneet nyt kolmeen ryhmään: Euroopan konservatiivit ja reformistit (ECR), Vapaus ja suora demokratia (EFDD) ja Kansakuntien ja vapauden Eurooppa (ENF). Nyt vaaleissa yritetään saada kasaan yhteinen ryhmittymä.

Lisäksi hankkeella näyttää olevan kaksi johtajaa: Le Pen ja Italian sisäministeri, Lega-puolueen johtaja Matteo Salvini. Jos populisteilla on yhteisiä päämääriä, niin isojakin eroja kyllä löytyy. Suhtautuminen Venäjään on yksi sellainen.

Salvini ja Le Pen ovat molemmat Venäjä-myönteisiä. Esimerkiksi Ruotsidemokraatit eivät voi tästä syystä olla mukana hankkeessa. Venäjä aiheuttaa allergiaa myös Virossa ja Puolassa, historiallisista syistä. Muissakin asioissa painotuseroja riittää.

Euroopan populistiset liikkeet ovatkin sekalainen seurakunta, joka varmasti tulee saamaan ääniä eurovaaleissa. Se, tuleeko oikeistopopulismista europarlamenttiin Euroopan unionin linjaan, päätöksentekoon ja komission kokoonpanoon vaikuttava mahtitekijä, on vielä hämärän peitossa. Le Pen on hahmotellut löyhää liittoumaa, jossa puolueet määrittelevät itse asiakohtaisesti missä ja miten ovat mukana. Tämä ei ole kaukana hollituvasta, jossa mennään ja tullaan miten sattuu. Populistien yhteenliittymä näyttää EU:n kannalta lähinnä paljon melua tyhjästä -hankkeelta. Oikeistopopulismin saama näkyvyys eurovaaleissa palvelee enemmän puolueiden kansallisia etuja ja menestystä omissa vaaleissaan.

Äänivyöry eurovaaleissa toimii oivana astinlautana, kun paikkoja jaetaan kotiparlamentissa.

Perussuomalaisten kannattaa muistaa, että unelma isosta, yleiseurooppalaisesta populistiliittoumasta voi myös kääntyä puoluetta vastaan. Salvinin ja le Penin avoin Venäjän liehittely istuu huonosti perussuomalaisen perusäänestäjän ajatteluun – ja tässä leikissä puheenjohtaja Jussi Halla-ahokin voi polttaa näppinsä.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt