Pääkirjoitus: Tuleeko Superjetin turmasta Putinin uusi Kursk?

Julkaistu:

PÄÄKIRJOITUS
Moskovan lentoturma koettelee venäläisten uskoa Vladimir Putinin valtakoneiston saavutuksiin.
Aina kun Venäjän sisällä tapahtuu jotain dramaattista, maassa lähtevät liikkeelle erilaiset teoriat ja hämärrykset, joiden sekaan hukkuu kokonaiskuva tapahtuneesta.

Osa on maan viranomaisten tarkoituksellista sumutusta kansan suuntaan, ja osa on puolestaan kansalaisten aiheellista ja aiheetonta epäluuloa omia vallanpitäjään kohtaan.

41 henkeä vaatinut Moskovan tuore lentoturma ei ole tässä poikkeus. Siinä mielessä turma on kuitenkin erilainen, että tällä kertaa viranomaisiin kohdistuvat epäilyt osuvat hyvin suoraan presidentti Vladimir Putinin hallintokoneistoon.

Turmakone Suhoi Superjet 100 tunnetaan nimenomaan Putinin lempilapsena. Putin on hehkuttanut Superjetiä venäläisille merkkinä siitä, kuinka Venäjän teollisuus on noussut jälleen jaloilleen Neuvostoliiton kaatumisen jälkeen.

Moskovan turman jälkeen Suhoi Superjetiä on kuitenkin kutsuttu jo pilkkanimellä ”lentävä ruumisarkku”.

On epäilty, että viranomaiset yrittävät tarkoituksella vierittää syytä kuolonuhreista kaikkialle muualle kuin siihen, että itse lentokoneen rakenteissa saattaa olla jokin perustavaa laatua oleva ongelma.

Turman alkusyyksi on epäilty salamaa, joka oli vaurioittanut sähköjärjestelmää niin, että lentäjät joutuivat laskeutumaan käsiohjauksella. Parhaillaan selvitetäänkin, oliko lentäjät koulutettu riittävän hyvin laskeutumaan ilman automatiikan apua ja tekivätkö he siinä virheitä.

Moni on kuitenkin huomauttanut, että luotettavan lentokoneen ei olisi alkujaankaan pitänyt vaurioitua niin pahoin salamaniskusta.

Lue lisää: Aeroflot peruu Suhoi Superjetin lentoja – monet venäläiset eivät halua astua turmakoneeseen

Muutama päivä lentoturman jälkeen Moskovassa menehtyi äkillisesti aortan repeämään legendaarinen toimittaja Sergei Dorenko, joka tunnettiin niin ikään suurena Suhoi Superjetin arvostelijana.

Dorenko muistetaan yhä myös Kursk-ydinsukellusveneen uppoamisesta elokuussa 2000. Dorenko uskalsi syyttää tuolloin vielä valtakautensa alussa ollutta Putinia valehtelusta ja välinpitämättömyydestä Kurskin pelastustöissä Venäjän ykköskanavan ohjelmassaan.

Dorenkon kuolema ei tämänhetkisen tiedon mukaan liity millään tavalla hänen Suhoi Superjet -kritiikkiinsä, mutta salaliittoteoreetikoita tämä symbolinen yhteys kiehtoo silti. Moni venäläinen tuleekin muistamaan aina, että taannoinen Kurskin turman suorasuu puhui viimeisenä tekonaan suunsa puhtaaksi Superjetistä.

Lue lisää: Suhoi Superjetiä ja Putinia arvostellut venäläistoimittaja menehtyi äkisti – ruumiin tuhkaus peruttiin viime hetkellä

Kurskin onnettomuudesta Putin oppi, että Venäjän televisio on saatava kuriin, ettei siellä esitetä häntä kohtaan enää samanlaista kritiikkiä kuin Dorenko silloin lateli. Siitä sai alkunsa tiedotusvälineiden valjastaminen Kremlin käsiohjaukseen.

Suhoi Superjetin turman seurauksia on vielä vaikea arvioida, mutta lienee varmaa, että Kremlin on reagoitava jotenkin.

Jos turma olisi tapahtunut lännessä, sitä olisi seurannut todennäköisesti Boeing 737 MAX:n tapainen lentokielto ja perusteellinen tutkimus. Venäjällä logiikka ei aina mene näin suoraviivaisesti, sillä nyt pelissä on paitsi Suhoi Superjetin niin myös Putinin oma uskottavuus.