Euroopan kortit ovat huonot - Kiina ei ole hyväntekijä - Pääkirjoitus - Ilta-Sanomat

Euroopan kortit ovat huonot - Kiina ei ole hyväntekijä

Xi Jinping johtaa Kiinaa talouden maailmanmahdiksi. Mitä Euroopan unionin pitäisi tehdä?

Xi Jinping johtaa Kiinaa talouden maailmanmahdiksi. Mitä Euroopan unionin pitäisi tehdä?

Julkaistu: 8.4.2019 21:00

Kiinan suuret suunnitelmat sivuavat Suomeakin, mutta voiko suurvaltaan luottaa?

Joskus pitää katsoa todella kauas menneisyyteen, jotta ymmärtäisi nykypäivää. Näin kiinalaiset tekevät.

1400-luvulla heidän suurvaltansa jätti käyttämättä tilaisuutensa tutkia maailman merireitit ja nousta niiden valtiaaksi. Pienet eurooppalaiset maat tekivät niin ja alistivat pian maailman. Mahtavan Kiinankin ne lopulta melkein pilkkoivat.

Presidentti Xi Jinping haluaa kääntää kehityksen niin, että kiinalaiset hallitsisivat tulevia talouden, rahan ja vallan reittejä. Niin Kiinasta ei enää koskaan tulisi muiden uhria, muista ehkä sen. Mitä Euroopan pitäisi tästä ajatella?

Euroopan unionin ja Kiinan johtajat tapaavat tiistaina huippukokouksessa Brysselissä. Eurooppa on monessa asiassa altavastaaja.

Unionin eteläisten jäsenten talous horjuu. Italia ja Kreikka haluavat sijoituksia Kiinasta muiden varoituksista välittämättä. Kiina hakee jalansijaa myös Itä-Euroopasta. Ja Suomeakin sen suunnitelmat sivuavat.

Vanha manner on jäämässä jälkeen uuden talouden alalta sekä Kiinasta että Yhdysvalloista. Niiden saavuttamista ei auta unionin jäsenmaiden keskinäinen nokittelu ja epäluulo. Kiinan valtio voi tukea jättiyrityksiään monin tavoin välittämättä sellaisista kilpailusäännöksistä, jotka sitovat EU:ssa.

Eurooppalaisia kismittää se, että Kiina ei päästä ulkomaisia yrityksiään kotimarkkinoilleen tavalla, josta se itse Euroopassa hyötyy.

Kauppasotaan Kiinan kanssa ajautuneelle Yhdysvalloille EU olisi hyvä liittolainen. Silmätikkuna on erityisesti kiinalainen teknologiajätti Huawei, jonka menestyksen pelätään uhkaavan länsimaiden sotilaallistakin turvallisuutta. Tämän kaltaisiin huoliin on yhdytty Euroopassa.

Presidentti Donald Trump on kuitenkin ollut myös EU:n viennin kimpussa. Se ei kannusta yhteistyöhön. Kiinan ja Yhdysvaltain omat talousneuvottelut ovat käynnissä ja Euroopassa jotkut pohtivat, kenen kustannuksella sopu voi syntyä.

Kiinan ihmisoikeustilanne on asia, joka tavattiin ottaa esiin maan kanssa neuvoteltaessa. Mitä rikkaammaksi Kiina on tullut, sitä varovaisemmaksi länsi. Uutiset uiguuri-kansan kohtelusta ovat uskomattomia. Kiina rakentaa kauhufilmimäistä valvontakoneistoa. Kommunistisen puoleen yksinvallasta villin kapitalismi kärkimaassa ei todellakaan enää keskustella.

Euroopan tilaisuus painostaa taloudellisesti Kiinaa on jo saattanut mennä. 20-30 vuotta sitten se olisi voinut toimia. Mutta silloin eurooppalaiset firmat suuntasivat Kiinaan halvan työvoiman toivossa rahankiilto silmissä. Kiinan uskottiin jäävän ikuiseksi alihankkijataloudeksi. Se kuvitelma ainakin on kadonnut.

Tuoreimmat osastosta