Pääkirjoitus: YK-raportti mairittelee Suomea, mutta onnellisuutta on vaikea mitata

Julkaistu:

PÄÄKIRJOITUS
Suomi sijoittui ykköseksi 156 valtiota kattavassa riippumattomassa onnellisuustutkimuksessa, jonka YK julkaisi 20. maaliskuuta.
Onnellisuustutkimuksen kärkisija tuli Suomelle jo toista vuotta peräkkäin, ja ero muihin tutkittuihin maihin kasvoi.

YK:n kestävän kehityksen ratkaisuverkoston teettämä World Happiness Report 2019 mittasi kyselytutkimuksen avulla sitä, kuinka tyytyväisiä ihmiset ovat elämäänsä ja ympäröivään yhteiskuntaan. Tulokset kertovat siitä, että hyvinvoinnin edellytykset ovat Suomessa kunnossa. Suomalaiset elävät vauraassa, hyvin järjestetyssä, turvallisessa ja toimivassa yhteiskunnassa, jossa luonto on lähellä ihmistä.

Voiko tästä päätellä, että Suomessa asuu maailman onnellisin kansa? Ei voi. Myös suomalaisesta pahoinvoinnista on paljon tutkimustietoa: masennuksesta, yksinäisyydestä, eriarvoisuudesta, turvattomuudesta ja köyhyyden kasaamista ongelmista.

Onnellisuus on abstrakti käsite, jota ei ole helppo tutkia luotettavasti – kaikkia sen elementtejä ei tunneta tarkasti. Vaikka onnellisuuden numeeriset mittarit ovat vihreällä, ei onnellisuuden tunteeseen riitä pelkkä aineellinen hyvinvointi.

Onnellisuus on subjektiivinen, kunkin ihmisen oma tunnekokemus, joka asuu kyselyyn vastanneen korvien välissä. Onnellisuuden tunne vaihtelee. Onnellisuus ja henkinen hyvinvointi liittyvät vahvasti merkityksellisyyteen ja osallisuuteen: oman arvon ja pystyvyyden tunteisiin. Jos ihminen tuntee itsensä arvokkaaksi ja pystyy vaikuttamaan elinympäristöönsä, hän kokee myös onnellisuutta.

Onnellisuuden kokemus rakentuu aineettomista asioista, jotka useimmiten liittyvät inhimillisiin kohtaamisiin. Vaikka suomalaiset eivät ole kovin avoimia ja vilkkaita, meidän keskeisiä elämänarvojamme ovat hyväntahtoisuus ja rehellisyys. Suomalaiset myös luottavat toisiinsa. Tältä pohjalta on hyvä rakentaa kestäviä sosiaalisia kontakteja, ja se tekee osaltaan Suomesta hyvän maan elää.

 

Onnellisuus on abstrakti käsite, jota ei ole helppo tutkia luotettavasti – kaikkia sen elementtejä ei tunneta tarkasti.

Raportin keskeisiä havaintoja on se, että maailma on murrosvaiheessa ja matkalla kohti uutta aikakautta, mikä aiheuttaa epävarmuutta. Murros johtuu muun muassa digitaalisten teknologioiden nopeasta kehityksestä ja ilmastonmuutoksesta, jotka muuttavat elämäntapoja, työntekoa, ympäristöä ja yhteiskuntaa. ”Onnellisuus auttaa katsomaan nykyhetkeä ja ennakoimaan tulevaisuutta positiivisesta näkökulmasta”, raportti kirjoittaa.

Päätelmä on aivan oikea. Muutokset ovat aina pelottavia. Onnellisuutta voi silti tukea ja rakentaa. Poliitikkojen, vaikuttajien ja median tärkeänä tehtävänä olisi lievittää pelkoja ja miettiä kauhukuvien maalailemisen sijasta sitä, miten me voimme yhdessä selvitä muutoksista. Vauraana ja kehittyneenä yhteiskuntana Suomella on siihen hyvät mahdollisuudet. Se unohtuu usein, kun keskustelu pyörii synkkien uhkakuvien ympärillä.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt