Pääkirjoitus: Eläkemaksuissa iso nostopaine – mutta ei vielä

Julkaistu:

Jos eläkemaksujen korotukset jätetään viime tinkaan, on maksut nostettava yli 30 prosenttiin palkoista.
Syntyvyyden odottamattoman jyrkkä lasku ja väestön pelättyä nopeampi vanheneminen heijastelevat kasvavia ja aiemmin luultua kovempia paineita eläkejärjestelmään.

Tämä vahvistui tiistaina, kun Eläketurvakeskus (Etk) julkisti uusimmat lakisääteisiä eläkkeitä koskevat pitkän aikavälin laskelmansa.

Eläkelaskelmat tukeutuvat Tilastokeskuksen viime syksynä päivittämään väestöennusteeseen, jonka mukaan väestö ikääntyy nopeammin ja vanhushuoltosuhde heikkenee jyrkemmin kuin aiemmin on pelätty.

Samalla Etk kuitenkin muistuttaa, että väestöennusteen muutosten tavoin myös eläkejärjestelmän muutostarpeet ovat varsin hitaita. Sen mukaan eläkkeiden rahoitusnäkymät pysyvätkin suurin piirtein nykyisellään ”lähivuosikymmenet”.

Lakisääteisten työeläkkeiden (TyEL) maksamiseen tarvittavat eläkemaksut voidaan pitää näillä näkymin nykyisellään eli hieman alle 25 prosentissa yksityisten alojen palkoista vielä runsaat 30 vuotta.

Mutta 2050-luvulle mennessä nykyisestä vauvapulasta kehkeytyy kasvava pula työikäisestä väestä – ja eläkkeiden maksajista.

Ja siksi 2050-luvulta lähtien edessä on kasvavaa painetta joko korottaa eläkemaksuja, leikata eläkkeitä – tai kasvattaa työvoimaa työikäisiä maahanmuuttajia maahan houkuttelemalla.

Jos eläkeyhtälöä yritetään ratkaista eläkemaksuja korottamalla, ja jos maksukorotuksia viivytellään viime tinkaan, on Etk:n mukaan maksut nostettava alle 25 prosentista hieman yli 30 prosenttiin palkoista vuosina 2050–2080.

Viidenneksen maksukorotus on niin suuri, että siitä syntyy kova poru jo hyvissä ajoin ennen kuin maksuja on viimeistään pakko korottaa. Ehkä vielä kovempi poru syntyy, jos yhtälöä aletaan aikanaan ratkoa eläkkeitä leikkaamalla.

Kumpikin vaihtoehto nostaa helposti esiin sukupolvien välisiä eturistiriitoja.

Yksityisten alojen työeläkeyhtiöitä edustava Tela otti tuoreeltaan kopin Etk:n laskelmista ja ehdotti, miten rahat riittävät eläkkeisiin ilman suuria eläkemaksujen korotuksia tai eläke-etujen heikennyksiä.

Eläkeyhtiöiden mukaan 2050-luvulta alkavat isot maksujen korotukset on mahdollista välttää sillä, että maksuja korotetaan saman tien ”hieman” ja ohjataan korotuksen tuomat varat eläkerahastoihin tienaamaan sijoitustuottoja tulevien vuosikymmenten eläkkeitä varten.

Lisärahastointi tasaisi sukupolvien välistä maksutaakan jakoa, mutta se ei olisi ilmainen lounas. Se kasvattaisi eläkejärjestelmän sijoitusriskiä ja altistumaa kansainvälisten arvopaperimarkkinoiden yllätyksille.