Pääkirjoitus: Tallinnan tunnelihankkeen turvallisuuspoliittiset riskit selvitettävä – kiinalaisraha herättää kysymyksiä

Julkaistu:

Pääkirjoitus
Miksi kiinalaisia kiinnostaa Tallinnan tunnelihanke?
Liikemies Peter Vesterbacka on saanut tunnelihankkeelleen Helsingistä Tallinnaan suuren luokan rahoittajan: kiinalaisomisteisen Touchstone Capital Partnersin. Tunnelista on tehty 15 miljardin euron aiesopimus. Vesterbackalle kiinalainen raha on hieno uutinen. Tunnelihanke näyttäisi etenevän aikataulussaan.
Yksi iso mutka tunnelissa on se, että Helsingin ja Tallinnan välisiä tunnelihankkeita on itse asiassa kaksi. Vesterbackan luotsaama ja yksityiseen rahoitukseen perustuva Finest Bay Area sekä julkisen vallan virkamiesvetoinen hanke FinEst Link. Tällä hetkellä tunnelihankkeita sovitetaan maakuntakaavaan. Uudenmaan maakuntahallitus päättänee maanantaiaamuna Helsingin ja Tallinnan välisen rautatietunnelin linjauksesta.

Kiinalaisen rahan ilmestyminen tunnelisuunnitelman taustalle on lähtökohtaisesti tervetullut asia.

Silti se herättää tai ainakin pitäisi herättää myös kysymyksiä.

Touchstone kertoo verkkosivuillaan olevansa tärkeä osa Kiinan kunnianhimoista ”One Belt One Road” (Yksi vyöhyke, yksi tie) -suurhanketta. Kiinan Uudeksi Silkkitieksi kutsutulla hankkeella on kaupallisia, sotilaallisia ja valtapoliittisia tavoitteita. Maailmanpolitiikassa on herätty kiinalaisten levittäytymiseen Aasiassa, Afrikassa ja Euroopassa. Levittäytyminen ja vaikutusvallan kasvu eivät tapahdu torvet töristen ja voittoja esitellen, vaan hiljaisesti – rahalla.
Kiinalainen raha rakentaa infrastruktuuria siellä, missä Kiina katsoo sen itselleen edulliseksi. Kiina on kansainvälisistä suuryrityksistään huolimatta erittäin valtiojohtoinen talous, jossa yritykset tarvittaessa toimivat kommunistisen puoluejohdon suunnitelmien ja strategioiden toteuttajina. Kiina on vaurastunut vauhdilla, ja vaikka talouskasvu onkin hiukan tasaantunut, valtion kassassa ja yrityksillä riittää rahaa.

 

Kiinalainen raha rakentaa infrastruktuuria siellä, missä Kiina katsoo sen itselleen edulliseksi.

Kun vielä muistetaan, että Kiinaa johtaa presidentti ja puoluejohtaja Xi Jinping, joka unelmoi Kiinasta maailmanvaltana, kiinalaisen rahan ilmestymistä suomalais-virolaiseen tunnelihankkeeseen ei voi sivuuttaa olankohautuksella.

Koska Kiina on valtiojohtoinen talous, turvallisuuspolitiikka tulee pitää mielessä. Kiina ja Yhdysvallat ovat sanasodassa teknologiajätti Huawein valmistamien matkapuhelinten ja tulevien 5G-verkkojen vakoiluominaisuuksista. Vaikka tästä ei ole näyttöä, keskustelun kiivaus osoittaa, että Kiinan levittäytymistä halutaan padota. Kun Venäjä rakentaa Itämerellä kaasuputkea, sen turvallisuuspoliittisesta ulottuvuudesta ollaan kyllä huolissaan. Ennen lopullisia päätöksiä Tallinnan tunnelihankkeessa on syytä tehdä kattava turvallisuuspoliittinen selvitys.

Ettei tässäkin asiassa sorruta suomalaisten helmasyntiin: sinisilmäisyyteen.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt