Pääkirjoitus: Putinilta katosi kansan luottamus – vastaako Kreml jälleen uudella voimatoimella? - Pääkirjoitus - Ilta-Sanomat

Pääkirjoitus: Putinilta katosi kansan luottamus – vastaako Kreml jälleen uudella voimatoimella?

Kremlin halu painostaa Valko-Venäjä syvään valtioliittoon saattaa selittyä tuoreella kyselyllä, jossa Vladimir Putinin luottamusluku romahti ennätyksellisen alas 33,4 prosenttiin.

Vladimir Putin (33,4 %) ja Sergei Shoigu (13,7 %) ovat tuoreen kyselyn mukaan kaksi poliitikkoa, joihin venäläiset luottavat eniten. Joulukuussa kaksikko pelasi jääkiekkoa Punaisen torin tuntumassa.­

20.1.2019 21:00

Venäjän valtiollinen mielipidetutkimuslaitos Vtsiom julkaisi viime perjantaina hämmentäviä tuloksia presidentti Vladimir Putinin nauttiman suosion romahtamisesta.

Kyseessä on tutkimus, jolla mitataan venäläisten luottamusta poliitikkoihin sekä esimerkiksi presidentin toimien hyväksymistä.

Vtsiomin nettisivuilla kerrottiin kyselyn tuloksista tarkoitushakuisesti niin, että tiedotteen ensimmäisten rivien perusteella kaikki vaikutti edelleen oikein hyvältä Putinin kannalta.

Putinin ”toimet presidenttinä hyväksyi” nimittäin 62,1 prosenttia kyselyyn vastanneista Venäjän kansalaisista tammikuun alussa 2019.

Yllätys paljastui kuitenkin seuraavasta kohdasta, jossa oli esitetty avoin kysymys:

– Jos puhutaan poliitikoista, kehen Te luotatte ja kenelle luottaisitte tärkeiden valtiollisten kysymysten ratkaisemisen?

Putin nousi johtoon tälläkin listalla, mutta sai vaatimattoman luvun: 33,4 %. Kakkoseksi tuli puolustusministeri Sergei Shoigu (13,7 %) ja kolmoseksi ulkoministeri Sergei Lavrov (9,3 %).

 Luottamusluku 33,4 % on kaikkein huonoin Putinin koko valtakaudelta vuodesta 2000 alkaen.

33,4 prosentin luottamusluku on kaikkein huonoin Putinin koko valtakaudelta vuodesta 2000 alkaen, oppositiomielinen Dozhd-televisio kertoo.

Vtsiomin sosiologin Valeri Fjodorovin mukaan luottamus Putiniin oli heikkoa edellisen kerran 2005, kun valtio muutti kansalaisten etuisuuksia rahakorvauksiksi. Seurasi protesteja, koska monen mielestä edut vietiin pois. Tuolloin Putin keräsi 45 prosentin luottamuslukuja.

Nykyinen luottamuslukujen lasku johtunee puolestaan ennen kaikkea eläkeremontista, joka nostaa asteittain sekä miesten että naisten eläkeikää.

Suurimmillaan kansan luottamus Putiniin oli keväällä 2015 (65 %), mikä selittynee pääosin Krimin kaappauksen tuomalla nosteella.

Venäläisiin mielipidetutkimuksiin on syytä suhtautua kriittisesti, mutta jotain suuntaa ne kertovat.

Mielenkiintoista on, että samaan aikaan kun venäläiset hyväksyvät yhä Putinin toimet presidenttinä, he eivät enää luota häneen. Ristiriitaa voi selittää se, että venäläiset varautuvat jo uusiin epämieluisiin päätöksiin, vaikka sinänsä mitään Putinin vastaista kapinaa ei ole ilmassa.

2011–2012 Venäjällä nähtiin laaja mielenosoitusten aalto, jonka Putin lopetti pidätyksin ja voimatoimin heti uuden virkakautensa aluksi 2012. Krim ja Syyrian sota toivat sen jälkeen Putinille suosiopiikin nousun.

Tälläkin hetkellä Kremlissä lienee käynnissä kuumeinen pohdinta, miten luottamusluvut saataisiin nostettua. Putinin tuntien ratkaisuna voi olla jälleen jonkinlainen voimannäyttö.

Tähän kuvioon saattaakin liittyä Kremlin aktivoituminen Valko-Venäjän suuntaan.

Lue myös: Hurjat huhut voimistuivat: Yrittääkö Putin nielaista Valko-Venäjän jatkaakseen valtakauttaan?

Jos Putin saisi pakotettua Valko-Venäjän syvään valtioliittoon Venäjän kanssa, se olisi taas yksi askel kohti Neuvostoliiton valtapiirin palauttamista Moskovalle. Putinille itselleen se voisi taata kätevän tekosyyn asettua valtioliiton keulahahmoksi 2024, kun perustuslaki ei sallisi enää hänelle jatkoa Venäjän presidenttinä.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?