Pääkirjoitus

Pääkirjoitus: Ex-pääministeri Esko Aho on Venäjän taskussa

Julkaistu:

Pääkirjoitus
Ex-pääministeri Esko Aho on ajautunut Venäjän taskuun, arvioidaan Ilta-Sanomien pääkirjoituksessa.
Ex-pääministeri Esko Aho (kesk) tilitti asemaansa venäläisen Sberbankin hallituksessa Helsingin Sanomien haastattelussa sunnuntaina (HS 2. 12). Aho nimitettiin jättipankin hallitukseen 2016. Alusta alkaen Aho on joutunut puolustuskannalle, miksi entinen suomalainen huippupoliitikko menee mukaan venäläiseen rahamaailmaan, olletikin kun Venäjään kohdistuivat jo ennen Ahon nimitystä Ukrainan sodan ja Krimin miehityksen takia sekä EU:n että Yhdysvaltain pakotteet.

– Olen ylittänyt jo kauan sitten sen rajan, jolloin voisi ajatella, että ne valtiolliset kytkökset, jotka syntyivät pääministerinä, olisivat jotenkin esteenä riippumattomuudelle, Aho sanoo Helsingin Sanomille.

Se on Ahon näkemys. Toistakin mieltä voi olla. Aho korostaa, ettei Sberbank ole Kremlin käsikassara, vaan normaali liikepankki. Sberbankin osuudesta Ukrainan sodan rahoittamiseen spekuloidaan kuitenkin jatkuvasti. Pankki sotkeutui myös kiusalliseen Fennovoiman rahoitussotkuun 2015, kun kroatialainen Migrit Solana ilmestyi yhtäkkiä ydinvoimalan rahoittajaksi. Ylipäätään nyky-Venäjällä rahoitusalaa ja valtiota on vaikeaa, ellei mahdotonta, erottaa toisistaan.

Kaiken lisäksi Aho käsittämättömästi suivaantui HS:n haastattelusta. Ahon mukaan häntä kohdeltiin haastattelussa epäreilusti, mitä hän valittaa päätoimittaja Kaius Niemelle lähettämässään avoimessa kirjeessä. Ihmeellistä, sillä haastattelu oli Ahon kannalta neutraali, ellei jopa positiivinen.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Aho ei kuitenkaan pääse menneisyydestään eroon. Hän on entinen pääministeri, ja vuonna 2000 hänet melkein valittiin presidentiksi. Venäjällä Ahon kaltainen ex-poliitikko toivotetaan tervetulleeksi, oli kyse valtiosta tai pankista. Ahon rooli ei ole kuitenkaan yhtä kiusallinen kuin toisella ex-pääministerillä Paavo Lipposella (sdp). Lipponen ja Saksan entinen liittokansleri Gerhard Schröder ovat antaneet osaamisensa Venäjältä Saksaan vedetyn Nord Streamin kaasuputken mannekiineina. Rahallinen korvaus on ollut siinä määrin hyvä, että sitä voi pitää myös toiminnan motiivina.

Suomalainen Georg Magnus Sprengtporten (1740-1819) hylkäsi aikoinaan Ruotsin kuninkaan Kustaa III:n ja loikkasi Katariina II:n kutsusta Venäjän palvelukseen. Vaikka tapahtuneesta oli yli 200 vuotta, Sprengtportenin roolista väitellään yhä: patriootti vai petturi?

Nykyaikana Aho ja Lipponen palauttavat mieleen entiset ajat, hattuineen ja myssyineen. Aho ajaa East Officen hallituksen puheenjohtajana suomalaisfirmojen asiaa Venäjällä, mutta jos Yhdysvallat laajentaa Venäjän vastaista pakotepolitiikkaansa, Aho joutunee lopulta tekemään Sprengtportenin valinnan: Suomi ja länsi vai Venäjä? Toisaalta Aho ei koe, että häntä olisi käytetty hyväksi. Joskus kannattaa katsoa silti peiliin ja kysyä, miltä se muista näyttää.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt