Helsingin huippukokous viime heinäkuussa nostatti optimismia ydinaseriisunnasta. Sitä pidettiin aiheena, jossa presidentit Vladimir Putin ja Donald Trump voisivat saavuttaa edistystä, huolimatta Venäjän ja Yhdysvaltain huonoista suhteista.
Nyt optimismi on haihtunut. Trump ilmoitti viime lauantaina, että Yhdysvallat aikoo vetäytyä keskipitkän matkan ohjuksia rajoittavasta INF-sopimuksesta. Syynä ovat Venäjän sopimusrikkomukset ja Kiinan kiihtyvä varustautuminen. Kiina ei ole INF-sopimuksen allekirjoittaja.
Venäjä puolestaan on jo pitkään syyttänyt Yhdysvaltoja INF-sopimuksen rikkomisesta. Näyttää siis siltä, että suurvallat aloittavat uuden, vaarallisen varustelukierteen.
Putin otti kantaa ydinaseiden uhkaan puhuessaan Valdai-klubissa viime torstaina – hänellä oli todennäköisesti ennakkotietoa Trumpin suunnitelmista. Putin näytti pitävän Yhdysvaltain politiikkaa lähes tulkoon suorana uhkauksena ydinsodan aloittamisesta. ”Vihollisen on syytä tietää, että kosto on vääjäämätön ja hänet tullaan tuhoamaan. Ja me, aggression uhrit, me menemme marttyyreina paratiisiin, kun taas he vain kuolevat, sillä he eivät ehdi edes katua”, sanoi Putin. Pelottavaa tekstiä.
Kiistassa on muodollisesti kyse kahdesta asejärjestelmästä: venäläisestä 9M729 Novator -risteilyohjuksesta ja amerikkalaisesta Aegis Ashore -ohjustorjuntajärjestelmästä. Yhdysvaltain mukaan Novatorin kantama ylittää INF-sopimuksen määrittämän 500 kilometrin rajan. Venäläisten mukaan taas Romaniaan ja mahdollisesti myös Puolaan sijoitettavia Aegis-järjestelmän lavetteja voidaan käyttää INF-sopimuksen kieltämien risteilyohjusten laukaisuun. Venäjä syyttää Yhdysvaltoja myös aivan uusien keskipitkän matkan ohjusjärjestelmien kehittelystä.
”Ainoa järkevä tie edetä on se sama vanha: istutaan alas ja puhutaan.
Molemmilla on siis jo syy heittää INF-sopimus historian romukoppaan. Molemmilla voi olla siihen jopa halua: Kiinan parin tuhannen ohjuksen arsenaalista 95 prosenttia on vaikeasti torjuttavia keskipitkän matkan ohjuksia, ja tähän uhkaan sekä Yhdysvallat että Venäjä haluavat vastata rajoituksitta.
Yhdysvaltain Nato-liittolaiset ovat syystäkin huolissaan uhkaavasta kilpavarustelusta. Aivan kuin maailma olisi palaamassa synkimpään kylmän sodan aikaan. Britannia, Saksan liittotasavalta, Hollanti, Italia ja Belgia suostuivat 1980-luvun taitteessa sijoittamaan maaperälleen 572 ydinkärjin varustettua ”euro-ohjusta”, vastaukseksi Neuvostoliiton SS-20-ohjuksille. Vuonna 1987 solmittu INF-sopimus esti tämän hulluuden. Mikä Nato-maa suostuisi nyt ottamaan uusia, Venäjälle suunnattuja euro-ohjuksia? Tuskin mikään.
Ainoa järkevä tie edetä on se sama vanha: istutaan alas ja puhutaan. Suurvaltojen pitäisi aloittaa vakavat neuvottelut sekä Start-sopimuksen jatkosta että INF-sopimuksen epäillyistä rikkomuksista. Valitettavasti ilmapiiri ei tällä hetkellä suosi järjen käyttöä.
