Pääkirjoitus: Alexander Stubbin edessä on vaikea taistelu Euroopasta - Pääkirjoitus - Ilta-Sanomat

Pääkirjoitus: Alexander Stubbin edessä on vaikea taistelu Euroopasta

Alexander Stubb ilmoitti pyrkivänsä Euroopan komission puheenjohtajaksi muutama päivä sitten.

Julkaistu: 5.10.2018 21:00

Muutama päivä sitten Suomen entinen pääministeri Alexander Stubb ilmoitti pyrkivänsä Euroopan komission puheenjohtajaksi. Matkassa on mutkia, eikä Stubbin mahdollisuuksia arvioida kovin hyviksi. Toki ehdokkuus voi edistää uraa muutenkin.

Marraskuussa Helsingissä järjestetään Euroopan kansanpuolueen, EPP:n vaali kärkiehdokkaastaan tehtävään. Alexander Stubbin pitäisi voittaa se. Sitten EPP:n pitäisi säilyttää paikkansa europarlamentin suurimpana ryhmänä kevään vaaleissa. Stubbin kannalta olisi tärkeää, että kokoomus olisi ennen sitä Suomen eduskuntavaaleissa suurin puolue. Sittenkin voi vielä tulla mutkia matkaan.

Kertoessaan ehdokkuudestaan (HS 2.10.) Stubb oli huolissaan hyökkäyksestä liberalismia vastaan. Hänen mukaansa aatteen eloonjäämistaistelu alkoi kaksi vuotta sitten, kun Donald Trump valittiin Yhdysvaltain presidentiksi ja Britannia äänesti EU-eron puolesta. Stubbin mielestä on kyse ”elämäntapamme ja arvopohjamme kyseenalaistamisesta”, konkreettisemmin sananvapaudesta, oikeusvaltiosta ja ihmisoikeuksista.

Stubbin tiivistetyn historiallisen analyysin mukaan viimeisen sadan vuoden aikana Euroopan ”dominoivia ideologioita” ovat olleet kommunismi, fasismi ja liberalismi. Kommunismi ja fasismi saivat kuoliniskut. Nyt vaarassa on Stubbin liberalismi.

Voi huomauttaa, että hengissä olevia merkittäviä eurooppalaisia ideologioita ovat myös vaikkapa sosiaalidemokratia, konservatismi ja maltillinen nationalismi. Liberalismi on ideologioista epämääräisimpiä. Eri vuosikymmenissä ja eri maissa sillä on tarkoitettu aivan vastakkaisia asioita. Toki Stubb tekee selväksi, mitä hän sanalla tarkoittaa.

Stubb ei ole väärässä siinä, että Euroopassa käydään taas kerran aatteiden taistoa valtioiden välillä.

Muutama kuukausi sitten presidentti Trumpin entinen neuvonantaja Steve Bannon kiersi Eurooppaa ja kertoi suunnitelmistaan tukea laitaoikeistoa eurovaaleissa. Radikaalin Bannonin puheissa on kuitenkin kyse enemmän loputtomasta julkisuudenkipeydestä kuin vakavista hankkeista.

Tosi oli kyseessä, kun Unkarin pääministeri Viktor Orbán ja Italian uusi vahva mies, sisäministeri Matteo Salvini elokuun lopussa julistivat Ranskan presidentin Emmanuel Macronin päävihollisekseen. Macron on Stubb-tyylisen liberalismin lipunkantaja Euroopassa. Macron on helppo maali, koska hänen kannatuslukunsa kotimaassa ovat syöksykierteessä.

Viktor Orbán ja Matteo Salvini julistivat oman sotansa eurovaaleissa.

Orbánin ja Salvinin puheessa eurooppalaisuudesta kaikuu synkkä menneisyys. Orbánille olisi tärkeä horjuttaa EU-parlamentin voimasuhteita, koska se hiljan äänesti kurinpitotoimenpiteistä Unkaria vastaan. Käytännössä niiden toimeenpano ei ehkä etene, mutta silti tilanne on nolo. Itä-Euroopan iso maa Puola on samassa veneessä Unkarin kanssa. Länsi-Euroopan laitaoikeistolle voi eurovaaleissa olla luvassa valtiotason tukea.

Tilanteen monimutkaisuutta kuvastaa, että Orbánin puolue Fidesz kuuluu kokoomuksen kanssa EPP-ryhmään, jonka kärkiehdokkaaksi Stubb pyrkii.

Populistijohtajien tähtäimessä on ensimmäisenä Ranskan presidentti Emmanuel Macron.

Suomessa eurovaalit ovat yleensä ne vähiten kiinnostavat. Vaikka Euroopan parlamentin merkitys kasvaa, monelle on epäselvää, mitä se tekee.

Ensi kevään eurovaalit tulevat heti Suomen eduskuntavaalien jälkeen, mahdollisesti yhdessä maakuntavaalien kanssa. Ihan kaikki aiheet eivät yhtä aikaa keskusteluun mahdu, luultavimmin eivät juuri Euroopan asiat.

Mutta juuri ensi keväänä pidetään eurovaalit, joiden tuloksella on merkitystä, Suomessakin.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?