Pääkirjoitus: Hyvää työllisyyskokeilua on turha lopettaa

Julkaistu:

PÄÄKIRJOITUS
Hallitus ajaa alas kiistattoman tehokkaaksi osoittautuneet alueelliset työllisyyskokeilut, sillä ne eivät sovi maakuntamalliin.
Suomen talous puksuttaa eteenpäin suhdanteen huipulla. Työllisyys kasvaa, ja työttömyysprosentti putoaa valtiovarainministeriön ennusteen mukaan ensi vuonna 6,9:ään. Myös pitkäaikaistyöttömien määrä vähenee: heinäkuun lopussa heitä oli 77 000, lähes 30 000 vähemmän kuin vuotta aiemmin.

Pitkäaikaistyöttömien joukossa on paljon ihmisiä, jotka tarvitsevat työllistämisen lisäksi moniammatillista tukea: sosiaali- ja terveyspalveluja. Juuri tämä joukko on saanut paljon hyötyä alueellisista työllisyyskokeiluista, joissa valtio on siirtänyt päävastuun TE-palveluista väliaikaisesti kunnille. Valitettavasti hallitus ajaa vuoden loppuun mennessä työllisyyskokeilut alas, sillä ne eivät ole yhteensopivia maakuntamallin kanssa.

Kuntaliiton toimitusjohtajan Jari Koskisen mukaan (HS 16.9.) alueelliset työllisyyskokeilut 23 kaupungissa ja kunnassa ovat tuottaneet kaikkein vaikeimmin työllistyville 10 000 työpaikkaa. Kelan maksaman työmarkkinatuen menoja on säästynyt 11,5 miljoonaa euroa. Kokeilujen teho on siis ollut kiistaton. Asiakkaat saavat samalta luukulta TE-palvelut ja kunnalliset tukipalvelut. Toiminta on joustavaa ja byrokratiaa karsivaa, ja kaikki hyötyvät. Eikö se ollut tarkoituskin?

 

Toiminta on joustavaa ja byrokratiaa karsivaa, ja kaikki hyötyvät. Eikö se ollut tarkoituskin?

Ensi vuonna kokeilujen asiakkaat palaavat takaisin TE-keskusten luukulle. Työministeri Jari Lindström (sin) ei kokeiluille jatkoa esitä. Se siitä sitten.

Alasajon taustalla oleva maakuntauudistus siirtää työllisyyden hoidon valtiolta maakuntien vastuulle. Maakuntia ei kuitenkaan vielä ole, ne aloittavat vasta vuoden 2021 alussa. Taustalla on toinenkin hanke: kasvupalvelu-uudistus. Se starttaa ensi vuoden alussa uudet pilottihankkeet ja päästää yksityiset toimijat mukaan työvoimapalveluihin. Hallitus hakee uuden kasvupalvelulain avulla työvoimapalveluihin niin sanottua allianssimallia, jossa eri sektorit toimisivat tiiviissä yhteistyössä.

Lakiesitys on kuitenkin HS:n mukaan jumissa ruuhkautuneen perustuslakivaliokunnan pöydällä, eikä sitä välttämättä saada voimaan ensi vuoden alussa. Tampereen kaupungin kehitysjohtaja Mika Itänen arvioi tämän lisäksi HS:lle, etteivät yksityiset työnvälityspalvelut pysty palvelemaan kaikkia asiakkaita. Siksi isoa joukkoa kokeilualueiden työttömiä uhkaa palvelukatkos.

Onnistuneen työllisyyspilotin alasajoa on jo kutsuttu Kuntaliitossa ”täydelliseksi hölmöläisten hommaksi” sillä perusteella, että nykyistä kokeilulakia voitaisiin hyvin jatkaa välikaudeksi 2019–2020.

Hölmöilystä on kuitenkin turha syyttää yksin Lindströmiä. Kyseessä on koko hallituksen yhteinen linjaus, joka ajaa Suomeen maakuntahallintoa hinnalla millä hyvänsä. Maksajina eivät kuitenkaan saa olla pitkäaikaistyöttömät, joiden arki on muutenkin jo aivan tarpeeksi vaikeaa.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt