Pääkirjoitus

Pääkirjoitus: Ruotsin vaalitulos heijastuu Suomeen

Julkaistu:

Pääkirjoitus
Ruotsin eilinen vaalitulos on historiallinen. Punavihreiden ja porvarillisen blokin väliin itsensä vaa’ankieleksi kiilanneet ruotsidemokraatit mullistavat joka tapauksessa naapurimaan poliittisen kulttuurin, joka on ollut muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta demarivetoista liki sata vuotta.
Sosiaalidemokraatit säilyttivät ykkössijan ja Stefan Löfven pyrkinee jatkamaan pääministerinä. Yhtä mahdollista on, että pääministeriksi nousee porvariblokin ja maltillisen kokoomuksen puheenjohtaja Ulf Kristersson. Kyse on siitä, tekeekö maltillinen kokoomus diilin ruotsidemokraattien Jimmie Åkessonin kanssa. Ruotsidemokraatit eivät pääse hallitukseen, mutta puolue saattaa ratkaista tulevan pääministerin nimen – elleivät sitten porvari- ja punavihreä blokki pääse yhteistyöhön.

Jos Ruotsin vaaleja jännitettiin etukäteen, niin samalla tavalla voidaan jännittää myös Ruotsin hallitusneuvotteluja. Joka tapauksessa niistä povataan erityisen vaikeita.

Ruotsin vaalitulosta tullaan pohtimaan tarkasti myös suomalaisissa puolueissa sillä eduskuntavaaleihin on enää seitsemän kuukautta ja poliittinen keskustelu pyörii jo pitkälti vaalien ympärillä.

Maahanmuutto nousee vääjäämättä yhdeksi vaalien keskeisistä teemoista kuten Ruotsissakin. Suurissa puolueissa Sdp:ssä, kokoomuksessa ja keskustassa tämä näkyy jo. Varsinkin Sdp korostaa nykyään maltillisuutta ja maanläheisyyttä maahanmuuttokeskustelussa. Puolueen johto on varoittanut ylilyönneistä kumpaankin suuntaan. Ruotsin demarien kannatuksen vajoaminen toimii varoituksena. Naapurissa demarien ääniä valui toisesta päästä vasemmistopuolueelle, toisesta päästä ruotsidemokraateille. Sama uhkaa demareita myös Suomessa. Jos puolue on liian tyly maahanmuuttokysymyksissä, osa Sdp:n äänestäjistä voi siirtyä vasemmistoliiton joukkoihin. Jos linja on liian myönteinen, osa tekee paluun mahdollisesti perussuomalaisiin.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Suomessa perussuomalaisilla on vaaleissa takanaan jo kaksi jytkyä, mutta puolueen hajoamisen seuraukset nähdään vasta huhtikuun vaaleissa. Perussuomalaisten ja sinisten yhteinen kannatus on pysynyt kymmenen prosentin tasolla, sinisten kannatus on taantunut alle kahden prosentin tasolle. Edellisjytkyt rakentuivat enemmän muusta kuin maahanmuuttokysymyksistä, mutta Jussi Halla-ahon johtama puolue on pääasiallisesti profiloitunut kritikoimalla maahanmuuttolinjaa. Toisin kuin Timo Soini, Halla-aho on tiivistänyt yhteistyötä myös ruotsidemokraattien kanssa, eilisiltaa hän vietti ruotsidemokraattien vaalivalvojaisissa. Huhtikuussa nähdään, mihin maahanmuutto riittää Suomen vaaleissa. Mutta Ruotsista tuli jo varoitus, että yllättävän pitkälle sillä pääsee.

Sen sijaan Natoon Ruotsi ei karkaa Suomelta salaa seuraavankaan vaalikauden aikana. Se helpottaa myös Suomen ulkopoliittisen johdon elämää.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt