Pääkirjoitus

Pääkirjoitus: Keskustelu pitkistä työurista hiljeni tyystin – näistä syistä eläke kiehtoo nyt enemmän kuin työ

Julkaistu:

Pääkirjoitus
Nykypäivän suomalaisessa työelämässä työuran jatkaminen eläkeiän yli on haasteellista, kirjoittaa toimituspäällikkö Timo Paunonen.
Vielä kymmenen vuotta sitten puhuttiin työurien pidentämisestä. Eläkeiässä olevia harmaita panttereita liikkui työpaikkojen käytävillä. Mediassa nämä työn sankarit nostettiin jalustalle. Näin pitäisi kaikkien toimia! Suomi säästyisi eläkepommilta eli siltä, että vanhuuseläkeläisten määrä nousee niin suureksi, että työssä käyvien palkoista kerättävät eläkemaksut eivät riitä eläkkeiden maksuun.

Vuoden 2017 alusta tuli voimaan eläkeuudistus, joka alkoi nostaa eläkeikää kolmella kuukaudella vuodessa. Vuonna 1955 syntyneiden eläkeikä on nyt 63 vuotta ja kolme kuukautta. Vuonna 1964 syntyneet voivat lähteä eläkkeelle 65-vuotiaina, toisaalta he voivat olla töissä 70-vuotiaiksi saakka.

Vuoden 1964 jälkeen syntyneiden eläkeikä kytketään elinajan odotteeseen: ihmiset elävät vanhemmiksi, siksi eläkeikäkin nousee pikkuhiljaa vuosittain enintään kahdella kuukaudella vuodesta 2030 alkaen.

Ruohonjuuritasolla eli kansan keskuudessa tuuli puhaltaa aivan eri suunnasta. Se, että työelämässä viihtyisi seitsemänkymppiseksi, ei todellakaan ole vaihtoehto. Ei ainakaan jos kuuntelee yli viisikymppisten ja sitä nuorempienkin eläkekeskusteluja. Eläketurvakeskuksen tutkimuksen mukaan eläkeuudistuksen tavoitteiden näkökulmasta on huolestuttavaa, että 35–49-vuotiaiden arviot omasta eläkeiästään ovat selvästi alle ikäluokkien vanhuuseläkkeen alarajojen.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Eläkeuudistuksessa tullut varhennettu vanhuuseläke kiinnostaa. 61-vuotias voi ottaa etukäteen neljänneksen tai puolet tulevasta eläkkeestään, ja jäädä kokonaan töistä pois tai jatkaa työntekoa vaikkapa lyhentämällä työaikaa. Vaikka se leikkaa lopullista eläkettä, moni miettii juuri nyt enemmän tätä kuin työuran jatkamista.

 

Viime vuosien eläkekeskustelussa hämmästyttää, että kolmekymppiset nuoretkin tekevät sijoitussuunnitelmia, joilla täyttäisi välin työelämästä eläkeikään.

Mikä meni pieleen? Ei varsinaisesti mikään, uudistushan on järkeenkäypä. Eläkeikää nostamalla kevennetään huoltosuhdetta ja tietysti voisi olettaa, että kun ihmiset ovat terveempiä ja hyväkuntoisempia, he myös pysyisivät työelämässä pitempään.

Ongelma on työelämä itse.

Se elää hurjaa murrosta. Kokonaisia ammatteja ja työtehtäviä lakkaa. Uusia syntyy. Työelämässä olevilla on vaikeuksia pysyä kehityksessä mukana. Siksi vilkuillaan eläkemahdollisuutta.

Moni veteraanikansanedustaja jättää paikkansa kevään vaaleissa. Älämölö sosiaalisessa mediassa, vihapuheet ja pinnallisuus nousevat esiin, kun kysytään syitä luopumisille: koirien kusitolppana ei jaksa enää olla. Kansanedustajien tuska on oikeastaan pienoiskoossa monen muunkin ammatinharjoittajan raadollista työkokemusta. Kunnanjohtajaa pidettiin maalaiskunnissa arvokkaana henkilöinä yhdessä apteekkarin ja nimismiehen kanssa. Toista on nyt. Kevan, Kuntaliiton ja Kuntajohtajat ry:n kesällä tekemän tutkimuksen mukaan 41 prosenttia kertoi kokeneensa työssä uhkailua tai häirintää. Alan vaihtoa mietti 57 prosenttia vastaajista.

Suomi on muuttunut oudolla tavalla yhteiskunnaksi, jossa kiusataan kotona, päiväkodissa, koulussa, työpaikalla – kiusaamisvälineitä riittää. Jos olet kulkenut kiusattuna koko ketjun läpi, eläkepäivät kiinnostavat varmasti enemmän.

Viime vuosien eläkekeskustelussa hämmästyttää, että kolmekymppiset nuoretkin tekevät sijoitussuunnitelmia, joilla täyttäisi välin työelämästä eläkeikään. Eli töistä pois ajoissa vaikkapa sitten omilla rahoilla. Tämäkin tavoite sijoittuu aika kauas pitkien työurien ideaalimallista.

Lue lisää: Haluatko eläkkeelle etuajassa? Vertailimme 5 eri tapaa – näin se onnistuu

Kohtuuden nimissä on kuitenkin sanottava, että kaikilla ei ole samanlaisia mahdollisuuksia miettiä eläkejärjestelyjään.

Työttömyyden tai sairauden takia eläke jää pieneksi, ja eläköityminen voi tietää kurjuuden jatkumista osana yhteiskunnan tukiverkostoa. Lisäksi ovat pienyrittäjät, joilla ei ole varaa maksaa tarpeeksi isoa eläkevakuutusmaksua.

Jotta eläkeuudistuksen idea pitkistä työurista toimisi, työelämän pitäisi olla palkitsevaa ja motivoivaa ikääntyneillekin.

Ainakin enemmän kuin mitä se on nyt.

Olisiko tässä yksi kevään vaaliteema puolueille?

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt