Pääkirjoitus

Pääkirjoitus: Suomi tiivistää turvaverkkoa

Julkaistu:

PÄÄKIRJOITUS
Emmanuel Macronin viesti oli Sauli Niinistön mieleen, mutta puolustusyhteistyöstä puuttuu vielä konkretia.
Presidentti Sauli Niinistö sai virkaveljeltään Emmanuel Macronilta torstaina Helsingissä varmaankin juuri sen viestin, jota hän toivoi – vakuutuksen Euroopan yhtenäisyyden ja solidaarisuuden merkityksestä entistä turvattomammaksi muuttuneessa maailmassa.

Yhtenäisyyttä tarvittaisiinkin, monissa asioissa. Yhä kasvava erimielisyys maahanmuuttopolitiikassa jakaa jo Euroopan unionia vaarallisesti. Venäjän-politiikka ei sekään ole yhtenäistä. Myös Suomella ja Ranskalla on siitä näkemyseroja: Macron olisi jo valmis jälleen lämmittämään taloussuhteita Moskovaan, Niinistö taas on hyvin pidättyväinen.

Kun on puhe EU:n perustehtävästä, unionin kansalaisten suojelusta, nousevat yhtenäisyys ja solidaarisuus turvallisuus- ja puolustuspolitiikassa erityisen tärkeiksi. Niitä Suomi ja Ranska nyt hakevat. Vahvempaa ja turvallisempaa Eurooppaa, joka voisi reagoida ketterästi erilaisiin uhkiin ja kriiseihin ja toimia itsenäisesti niiden torjumiseksi. Tässä visiossa Eurooppa olisi strategisesti riippumaton Yhdysvaltain sotilaallisesta mahdista. Samanmielisillä Euroopan mailla olisi Natosta ja EU:n hitaasta päätöksenteosta irrallaan oleva kyky operoida.

Sellainen yhtenäisyys ja konkreettinen toimintakyky olisivat vahva viesti ulkopuolelle. Näin Niinistö torstaina: – Pelkästään se seikka, että kaikki tietävät eurooppalaisten pitävän yhtä, on valtavan tärkeä strateginen ase.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Tämä on järkevää politiikkaa. Niinistö pyrkii takaamaan sen, että Suomi pärjää kaikissa tilanteissa. Samasta asiasta Niinistö puhui viime viikolla Sotshissa presidentti Vladimir Putinin vierellä. Hän sanoi, että jokainen itseään kunnioittava maa ”maksimoi kykynsä pitää puolensa”.

 

Kukaan vielä osaa arvioida tarkasti, mitä kaikki tämä käytännössä tarkoittaa.

Tiivistyvä puolustusyhteistyö Ranskan kanssa on osa tätä maksimointia, yhdessä muun läntisen yhteistyön kanssa. Sen vuoksi Suomi on valmis lähtemään mukaan Ranskan esittämään Euroopan interventioaloitteeseen eli EI2:een ja myös kahdenväliseen puolustusyhteistyöhön Ranskan kanssa. Sitovaa pohjaa tälle yhteistyölle haetaan EU:n Lissabonin perussopimuksen solidaarisuusartiklasta 42.7, jota torstain yhteinen julkilausuma erityisesti korostaa.

Ongelma on siinä, ettei kukaan vielä osaa arvioida tarkasti, mitä kaikki tämä tiivistyvä yhteistyö käytännössä tarkoittaa. Macron sanoi Ranskan olevan valmis auttamaan, jos Suomea kohtaa jokin uhka. Ovatko Ranska ja muut kumppanit silloin valmiita lähettämään avuksi joukkoja tai kalustoa? Pitäisikö Suomen vastavuoroisesti lähteä vaikkapa Ranskan kutsusta Pohjois-Afrikkaan?

Höttöisistä visioista huolimatta nyt on tekeillä turvaverkko, joka voi hyvinkin kannatella Suomea jonkin kriisin ylitse. Mutta vasta sitten, kun verkko on kudottu tarpeeksi vahvaksi eikä siinä ole heikkoja säikeitä. Siihen kuluu varmasti vielä pitkä aika.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt