Pääkirjoitus

Pääkirjoitus: Avohakkuu­kielto on kansan­talouden ja ympäristön­suojelun kannalta pöhkö kansalais­aloite

Julkaistu:

Pääkirjoitus
Avohakkuiden kieltämistä valtion metsissä ajava kansalaisaloite on kerännyt yli 50 000 allekirjoitusta.
Aloite etenee eduskunnan käsittelyyn, ja se ajaa muutoksia voimassa olevaan metsälakiin. Tavoitteena on muuttaa valtion metsien käyttöön liittyvää lainsäädäntöä siten, että valtion omistamilla alueilla ei jatkossa olisi pääsääntöisesti sallittua tehdä uudistushakkuita.

Käytännössä se siis tarkoittaisi avohakkuiden kieltämistä ja valtion metsiä hallinnoivan Metsähallituksen toiminnan suuntaamista biologisen monimuotoisuuden vaalimiseen ja metsien virkistyskäyttöön.

Kieltoa perustellaan monilla asioilla kuten ilmastovaikutuksilla, ympäristövaikutuksilla ja mustikkasadoilla. Kaikki, hienoja ja kannatettavia asioita, joita kuka tahansa mielellään ajaa ja kannattaa sohvannurkasta läppäri sylissä ja kännykkä kädessä – ja tässä juuri on kansalaisaloitteen huono puoli. Eduskunta saa käsiteltäväkseen asian, jonka läpimenolla on vähän mahdollisuuksia. Silti eduskunnan koneiston pitää se käsitellä – kaikkien muiden asioiden lisäksi.

Avohakkuiden kieltäminen valtion metsissä ei kuitenkaan lopullisesti korjaisi ilmasto-ongelmia, ei kansallisesti eikä globaalisti. Luonnonsuojelujärjestöt ovat iloinneet kansalaisaloitteen suosiosta, mutta esimerkiksi ympäristösuojelun professori Pekka Kauppi on sanonut, että totaalikielto ei olisi hyvä ratkaisu. Hän kannattaa täsmätoimia. Suomalaisten suhde metsään on etääntynyt, ennen metsä suojeli meitä, nyt sitä pelätään ja sen rooliksi suomalaisessa yhteiskunnassa halutaan toimiminen hiilidioksidivarastona.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Suomi kuitenkin elää metsästä edelleen – itse asiassa entistä vahvemmin. Auringonlaskun alana pidetty metsäteollisuus investoi, uusia tehtaita on rakennettu ja lisää suunnitellaan. Tehtaat tuovat työtä ja verotuloja ja vienti vetää, mutta toimiakseen investoinnit tarvitsevat raaka-ainetta, tässä tapauksessa puuta. Metsähallituksen puuvarannot sijaitsevat pohjoisessa, jonne suunnitellaan tehdasinvestointeja, muun muassa Kemijärvelle.

Teollisuus ottaa raaka-aineensa joko Suomesta tai ulkomailta ja aukkoja syntyy metsiin, jos ei meillä niin lähialueilla.

Suomessa hoidetaan metsiä hyvin ja tasapainoisesti ja mikä tärkeintä kestävällä tavalla sekä yksityisellä että julkisella puolella. Näin on tehty vuosikymmeniä. Metsää Suomessa riittää. Aloitteessa mainittu mustikkasadon pieneneminen avohakkuiden takia on outo, koska kyllä kai ongelma lienee se, että marjoja jää metsään mätänemään.

Avohakkuut tietenkin sattuvat maisemaa ihastelevan katsojan silmään. Sitä ei voi kieltää. Toisaalta yhtä suuri huolen aihe on suomalaisen maalaismaiseman metsittyminen ja pusikoituminen. Automatka etelästä pohjoiseen paljastaa tienvierustojen ja peltomaisemien pajukkovyöryn. Eikö tässä olisi kansalaisaloitteen paikka?

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt