Pääkirjoitus

Pääkirjoitus: Niinistö käyttää myös kulissivaltaa

Julkaistu:

Pääkirjoitus
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö täyttää 24. elokuuta 70 vuotta. Sen ympärille on syntynyt myös Niinistöä koskevien kirjojen pienehkö suma.
Kirjojen ydinkysymys tuntuu olevan, millainen vallankäyttäjä suoraan toiselle kaudelle maanvyörymävoitolla äänestetty Niinistö on. Vertailuja Urho Kekkoseen on ilmassa.

Ulkopolitiikassa Niinistö on ottanut selkeän johtajuuden, mikä hänelle perustuslain mukaan myös kuuluu. Matti Mörttisen ja Lauri Nurmen kirjassa Sauli Niinistö – Mäntyniemen herra (Into) kerrotaan Niinistön vaikuttaneen myös kahteen sisäpoliittiseen kysymykseen: Kilpailukykysopimuksen (kiky)syntyyn ja siihen, että Fortum lähti osakkaaksi Fennovoiman Rosatom-vetoiseen Pyhäjoen ydinvoimalahankkeeseen.

Kärkkäimmät kommentoijat näkivät jo, että presidentti on rikkonut ellei perustuslakia ainakin sen henkeä. Tampereen yliopiston valtio-opin professorin Tapio Raunion mukaan Niinistö astui hallituksen ja eduskunnan tontille keskustellessaan työmarkkinajohtajien kanssa kiky-sopimuksen tarpeellisuudesta (HS 14.8.). ”Presidenttihän ei ole millään tavalla vastuussa eduskunnalle eikä hän ole toisella kaudella vastuussa edes kansalle”, Raunio lisäsi. Ei kai nyt sentään? Ei Suomi sentään mikään banaanitasavalta ole.

Jo ensimmäisellä kaudellaan Niinistö otti myös sisäpoliittista roolia muun muassa monissa arvokysymyksissä, kuten esimerkiksi johtajien palkoissa ja palkkioissa sekä nuorten syrjäytymisessä. Niinistö on useampaan otteeseen myös todennut, että hän tulee toimimaan tarvittaessa ”unilukkarina” mm. talouskysymyksissä. Presidentin roolia työmarkkinajohtajien tapaamisessa ei ole syytä ylidramatisoida. Pääministeri Juha Sipilä (kesk) kertoi lisäksi tienneensä tapaamisesta etukäteen. Presidentti Mäntyniemessä ei ole sitä paitsi mikään umpio, vaikka jotkut haluaisivat sen sellaiseksi rakentaa.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Sen sijaan presidentin mahdollinen toiminta Fortumin ympärillä on huomattavasti suurempi juttu. Miksi Fortum lähti vastentahtoisesti Rosatom-vetoiseen ydinvoimalaprojektiin mukaan? Järjestelyssä yhdistyvät talous-, ulko- ja jopa turvallisuuspolitiikka tavalla, johon ei ole nyky-Suomessa ole totuttu. Valtionyhtiö Fortumilla on valtavat sijoitukset Venäjällä, ja valtiolle ei ole yhdentekevä asia miten niille käy. Kremlille ja Vladimir Putinille Hanhikiven voimala on puolestaan näyteikkuna maailmalle. Mitään hyvää Pyhäjoelta ei ole viime aikoina kuulunut. Päinvastoin: Ilmassa on jopa epäilyjä, ettei hanke toteudu koskaan. Presidentin rooli tällaisen murheenkryynin ympärillä on jatkoselvitysten väärtti.

Joka tapauksessa Niinistö pystyy tarvittaessa käyttämään kulissivaltaa, mitä suuri kansansuosio tukee. Kyseessä on sellainen vallankäytön väline, että median paine seurata Niinistön toimintaa kasvaa toisella kaudella entistä suuremmaksi.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt