Pääkirjoitus

Pääkirjoitus: Hyvä onni auttoi hallitusta enemmän kuin kiky

Julkaistu:

Pääkirjoitus
Kukaan ei uskonut – paitsi ehkä hallitus itse – että sen tavoittelema 72 prosentin työllisyysaste voisi tällä hallituskaudella toteutua.
Nyt alkaa kuitenkin vahvasti näyttää siltä, että niin käy. Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) kesäkuulle päivätty lyhyen aikavälin työmarkkinaennuste näyttää, että työllisyysasteen uskotaan nousevan 72,1 prosenttiin vuonna 2019. Viimeisin toteutunut luku löytyy Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksesta kesäkuun lopulta. Siinä toukokuun työllisyysaste oli 71,4 prosenttia.

Näin hyvistä työllisyysluvuista on syytä iloita. Ekonomistikuntakin myöntää, että tämä on asia, jossa on mielellään ollut väärässä. Hyvät työllisyysluvut selittyvät pitkälti sillä, että maailmantalous ja Suomen talous ovat viime vuosina kasvaneet kovaa vauhtia. Myös TEM kirjoittaa katsauksessaan, että Suomen kaikissa keskeisissä vientimaissa kasvu on hyvää tai vähintään melko hyvää. Myös Suomessa talouden suhdannekuva on edelleen hyvin myönteinen.

Työntekijöiden näkökulmasta hyvä uutinen on, että valtaosa syntyneistä uusista työsuhteista on Tilastokeskuksen mukaan kokoaikaisia. TEM puolestaan muistuttaa, että työmarkkinoilla alkaa olla osaamiseen ja työvoiman saatavuuteen liittyviä pullonkauloja.

Uusia työpaikkoja on syntynyt rakentamiseen ja ennen kaikkea palvelualoille. Palvelualojen työllisyyden kasvu selittää TEM:n mukaan noin puolet työllisyyden kasvusta. Teollisuudessa elpyminen alkaa vihdoin näkyä myös työllisyyden kasvuna, mutta huomattavaa on, että teollisuuden työpaikkojen määrä väheni viime vuonna verrattuna vuoteen 2016.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Näillä luvuilla ei ole kovin helppo perustella julkisen sektorin työntekijöille, miten juuri heidän lomarahaleikkauksensa olisivat parantaneet vientiteollisuuden kilpailukykyä. Enemmänkin kikyssä oli kyse poliittisista arvovalinnoista. Syntyneet uudet työpaikat ovat ennen kaikkea maailmantalouden ja sitä kautta Suomen talouden hyvän vedon ansiota.

Se ei poista sitä, että hyvistä työllisyysluvuista on syytä iloita. Jonkinlaiset reunaehdot on silti hyvä pitää mielessä. Siinäkin tapauksessa, että Yhdysvaltain presidentti saa toimillaan aikaiseksi täyden kauppasodan, jolla olisi hyvin ikäviä vaikutuksia Suomeen asti.

Silloinkaan kyse ei ole siitä, että Suomessa olisi yhtäkkiä tehty todella huonoja päätöksiä. Maailmantalous tuo laineensa tänne asti. Hyvässä ja pahassa. Varsin usein se tuntuu vain unohtuvan poliitikoilta – ja äänestäjiltä. Silti jo nykyiset työllisyysluvut ovat herkkua, sillä näin hyviin lukuihin on päästy viimeksi ennen 1990-luvun lamaa.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt