Pääkirjoitus: Perustuslain pitäisi suojata ikääntyneitäkin – miksi historian suurin eriarvoistuminen vaietaan? - Pääkirjoitus - Ilta-Sanomat

Pääkirjoitus: Perustuslain pitäisi suojata ikääntyneitäkin – miksi historian suurin eriarvoistuminen vaietaan?

Suomessa on viime vuosina puhuttu kansalaisten eriarvoistumisesta. Toisilla menee hyvin, mutta toisilla entistä huonommin.

Moni vanhus on digisyrjäytynyt eikä osaa käyttää sähköisiä palveluja, julkisia tai yksityisiä.­

10.7.2018 21:00 | Päivitetty 10.7.2018 21:03

Nuorisosta osa tipahtaa yhteiskunnan rattailta jo heti koulun jälkeen, toisaalta ikähaitarin toisessa päässä vanhuksilla on vaikeuksia pysyä yhteiskunnan kehityksessä mukana. Suomi on palvelujen digitalisaatiossa kärkimaita. Pankkipalvelut tai omien terveystietojen tarkastelu sujuu kädenkäänteessä älypuhelimella. Monia asia on nyt paremmin. Asiointi byrokratian viidakoissa on yksinkertaistunut digitalisaation myötä. Lupa-asioita voi hoitaa sähköisesti ilman, että tarvitsee notkua virastoissa tuntitolkulla. Kehityksessä on siis hyviä, ihmisten ajankäyttöön liittyviä parannuksia, joista on syytä iloita.

Sitten kolikon kääntöpuoli. Digitalisaatio myös jakaa kansaa selviytyjiin ja pudokkaisiin. Puhutaan digisyrjäytyneistä, joille tietokoneen, älypuhelimen tai tabletin käyttö on ylivoimaista – ellei suorastaan mahdotonta. Tilastokeskuksen mukaan 65–75-vuotiaista 31 prosenttia ei osaa käyttää internetiä. Digisyrjäytyneiden osuus vain kasvaa, mitä vanhempiin ikäluokkiin mennään. Tilanteen tekee ongelmalliseksi se, että perinteinen asiakaspalvelu alkaa olla katoavaa kansaperinnettä sekä yksityisellä että julkisella puolella. Nykyään asiakaspalvelun tehtävä on lähinnä ohjata kansalaisia käyttämään sähköisiä palveluja eli palveleva ihminen on muuttunut robotiksi. Digisyrjäytyneiden suuren määrän aistii, jos erehtyy piipahtamaan sellaisessa pankkikonttorissa, jossa on vielä asiakaspalvelua. Iäkästä väkeä riittää, osa heistä hätääntyneitä.

Väestörekisterikeskus kertoi kesäkuun lopulla, että ensi vuoden alusta kaikkien pankkien verkkopankkitunnuksilla ei ehkä voi tunnistautua julkishallinnon sähköisiin palveluihin. Kyse on hinnasta. Asiasta neuvotellaan edelleen, mutta on mahdollista, että tutulla tunnuksella ei enää pääsee Kelan tai verottajan palveluihin. Tämä hankaloittaa palvelujen saamista ja koskee myös niitä, jotka eivät ole sanan varsinaisessa merkityksessä digisyrjäytyneitä.

Poliitikkojen juhlapuheissa ollaan mielellään huolissaan yhteiskunnan syrjäytyneistä, työttömistä, yksineläjistä eli yleensä heistä, jotka ovat joutuneet ahdinkoon – monesti ilman omaa syytään. Eduskunnan perustuslakivaliokunnassa käsiteltiin pitkin kevättä mittavaa sosiaali- ja terveysuudistusta. Huoli oli, kohteleeko uudistus tasavertaisesti suomalaisia, asuinpaikasta riippumatta. Myös työttömien aktiivimallin oikeudellisuudesta on taitettu peistä. Sen sijaan sitä, että sadat tuhannet digisyrjäytyneet suomalaiset tipahtavat yhteiskunnan kelkasta ja sen palveluista, ei ole käsitelty perustuslakivaliokunnassa eikä juuri missään muuallakaan.

Eikö tässä tapahdu yksi Suomen sodanjälkeisen historian suurin eriarvoistuminen?

Missä perustuslain suoja on nyt?

Moni vanhus on digisyrjäytynyt eikä osaa käyttää sähköisiä palveluja, julkisia tai yksityisiä.­

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?