Pääkirjoitus: EU-rahoista tulee kova vääntö

Julkaistu:

PÄÄKIRJOITUS
Komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker ja budjettikomissaari Günther Oettinger julkistivat keskiviikkona ehdotuksensa EU:n monivuotiseksi rahoituskehykseksi – suomeksi sanottuna budjetiksi – vuosille 2021–2027.
Esitys on tehty EU:lle ilman Britanniaa; kun brexit toteutuu, unionista lähtee ulos 65 miljoonaa brittiläistä veronmaksajaa.

Esityksessä on paljon ristiriitoja aiheuttavia elementtejä mutta myös paljon hyvää.

Rahoituskehyksen loppusumma kasvaa 1 279 miljardiin euroon, ja jäsenmaiden suhteellinen maksuosuus nousee nykyisestä 1 prosentista bruttokansantulosta 1,114 prosenttiin. Budjetti siis paisuu, ja jäljelle jäävien nettomaksajien osuudet siitä kasvavat – myös Suomen. Tämä ei vastaa Suomen tavoitteita.

Lisäksi esitys leikkaa maatalousbudjettia viisi prosenttia ja koheesiorahoja seitsemän prosenttia nykytasosta. Tarkkoja maakohtaisia laskelmia jäsenmaksun nousun ja tukileikkausten rahallisista vaikutuksista suhteessa Suomelle maksettaviin muihin tukiin ei vielä keskiviikkona ollut. Selvää on, että esitys tietäisi läpi mennessään Suomelle huomattavia menoja.

Vastareaktiot etenkin maataloustukien leikkauksiin ovat taatusti rajuja. Maatalousyrittäjät ympäri Euroopan todennäköisesti jo virittelevät traktoreitaan mielenosoitusmarsseille.

Uusia rahoituksen painopisteitä ovat muun muassa tutkimus, yhteinen puolustus, muuttoliikkeen hallinta sekä rajaturvallisuus ja digitalisaatio. Puolustukseen satsaamalla komissio tiivistää EU:n kovaa turvallisuutta ja paikkaa Britannian asevoimien liukumista EU:n rakenteiden ulkopuolelle.

 

Esitys on karvasta luettavaa ensi kevään eduskuntavaaleissa asemastaan taisteleville hallituspuolueille.

Komissio ottaa esityksessä tiukan kannan jäsenmaihin, jotka eivät noudata EU:n keskeisiin arvoihin kuuluvia demokratia- ja oikeusvaltioperiaatteita. Jos esitys menee läpi, EU saa mahdollisuuden jäädyttää, leikata tai rajoittaa tukieurojen virtaa Puolan ja Unkarin kaltaisille änkyrävaltioille, jotka pyristelevät jatkuvasti irti näistä yhteisistä arvoista. Myös tähän esitykseen on luvassa vihaisia reaktioita ja syytöksiä sisäisiin asioihin puuttumisesta. Punainen linja on kuitenkin hyvä vetää, sillä EU on pohjimmiltaan arvoyhteisö.

Esitys on karvasta luettavaa ensi kevään eduskuntavaaleissa asemastaan taisteleville hallituspuolueille, ja erityisen hankala se on keskustalle ja sinisille. Lohdutukseksi Juha Sipilälle ja Sampo Terholle voi kuitenkin sanoa, että keskiviikon paperi on vasta komission pohjaesitys – nyt taistelu rahasta voi vasta alkaa. Komissio toimii kuin kauppamies, joka lyö pöytään ensimmäisen tarjouksensa. Sitten on tinkaamisen vuoro.

Kehys on väännetty lopulliseen muotoonsa todennäköisesti vasta vuoden 2020 puolella. Silloin Suomessa istuu jo uusi eduskunta ja uusi hallitus.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt