Pääkirjoitus: Suomessa syntyi taas vähemmän väkeä kuin kuoli – viime vuosisadalla näin kävi kahdesti: 1918 ja 1940 - Pääkirjoitus - Ilta-Sanomat

Pääkirjoitus: Suomessa syntyi taas vähemmän väkeä kuin kuoli – viime vuosisadalla näin kävi kahdesti: 1918 ja 1940

Yksinkertainen biologinen tosiasia voi olla karumpi kuin talouden kylmät luvut.

11.4.2018 21:00

Kahtena viime vuonna Suomessa syntyi vähemmän ihmisiä kuin kuoli. Viime vuosisadalla näin kävi kahdesti, pahoina sotavuosina 1918 ja 1940.

Valtiovarainministeriö laskettelee yleensä muille kovia totuuksia. Nyt se on itse ikävän faktan edessä. Suomessa ollaan vuosia oltu huolissaan eläkeikäisten määrän kasvusta. Eläkkeisiin on tehty muutoksia ja eläkeikiä nostettu, koska pelätään huoltosuhteen huonontumista. Huoltosuhde tarkoittaa työvoiman ulkopuolisten suhdetta työllisten määrään. Työvoiman ulkopuolella on muitakin kuin eläkeläisiä. Oletettiin, että huoltosuhteen heikkeneminen pysähtyy 2030-luvulla. Jos syntyvyys jatkaa laskuaan, tämä ei toteudu.

Valtiovarainministeriön valtiosihteeri Martti Hetemäki on nostanut esiin perheenperustamisiässä olevien miesten aseman (HS 9.4.). Yli 18 prosenttia 25-34-vuotiasta miehistä on pienituloisia. Nuorten miesten koulutus on keskimäärin huonompi kuin nuorten naisten. Nuorten miesten työllisyysaste on huonontunut. Köyhien ja kouluttamattomien nuorten miesten on vaikea löytää puolisoa ja perustaa perhettä. Köyhyys ja yksinäisyys johtavat henkilökohtaisiin tragedioihin. Näihin kipeisiin asioihin pitäisi puuttua ilman syntyvyysongelmaakin.

 Huono-osaisuus ei ole ainoa syy syntyvyyden laskuun Suomessa.

Nuorten miesten asema on tuskin syntyvyyden laskun ainoa syy. Vuoden 2008 jälkeen koetut pitkät taantumavuodet varmasti lykkäsivät monien parien suunnitelmia lasten hankkimisesta. Ongelma ei silti ole seurausta vain talousvaikeuksista ja huono-osaisuudesta. Aivan päinvastaisiakin syitä voi olla.

Suomi ei ole ainoa maapallon mitassa hyvinvoiva maa, jossa syntyvyys laskee. Nuoruutta ihannoidaan ja sitä halutaan jatkaa pitkään, joskus nelikymppiseksi asti. Lääketiede saa biologiset kellot tikittämään hitaammin, mutta ne tikittävät silti. Ennen onnellisen seurustelun luonnollinen jatko oli perheen perustaminen. Nykyään parisuhteille asetetaan hirmuisia odotuksia ja ehtoja. Jotta lapsia hankittaisiin, kaiken pitäisi olla ensin niin täydellistä, että niin täydellistä ei voi ollakaan.

Aivan vastakkaiset elämänkatsomukset voivat johtaa samaan. Jotkut arvostavat mahdollisuuttaan matkustaa ja kokea niin, että vakiintuminen ei houkuta. Jotkut haluavat niin kovasti edetä työelämässä, että parisuhteelle tai ainakaan lapsille ei jää aikaa. Toiset arvostavat uraa, toiset vapautta, mutta tulos on sama. Entistä harvempi saa entistä vähemmän lapsia.

Perheen perustaminen on henkilökohtainen päätös, jota ei pidä kaikilta vaatia. Jotkut eivät siihen päädy. Jotkut heistä kuitenkin katuvat tätä myöhemmin myös syistä, joilla ei ole mitään tekemistä kansantalouden kanssa.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?