Pääkirjoitus

Pääkirjoitus: Ministeri Terhon EU-kritiikki kielii jo epätoivosta – kaiken vastustaminen ei ole oikea tapa toimia EU:ssa

Julkaistu:

Pääkirjoitus
Viime viikolla näyteltiin omituinen näytelmä pääministeri Juha Sipilän (kesk) hallituksessa – jälleen kerran.
Hallituksen EU-ministerivaliokunnassa käsiteltiin Britannian EU:sta lähdön eli brexitin seurauksia Euroopan parlamentin toimintaan. Hallituspuolue siniset ei hyväksy Suomen linjausta, jossa Britannialta vapautuvat parlamenttipaikat jaetaan muille unionin jäsenmaille. EU-asioista vastaava ministeri Sampo Terho ja ulkoministeri Timo Soini jättivät asiasta eriävän mielipiteensä.

Sinisten mukaan hallitus, jossa puolue siis itse istuu, syyllistyi tyylipuhtaaseen takinkääntöön. Terhon mukaan EU-ministerivaliokunnassa linjattiin 16. helmikuuta 2018 Suomen kanta, jonka mukaan Suomi ei kannata Britannian paikkojen jakamista muiden jäsenmaiden kesken kokonaan tai osittain.

Britannialla on 73 europarlamentaarikon paikkaa. Kompromissiesityksen mukaan niistä 27 jaettaisiin uudelleen, yksi jokaiselle jäsenmaalle. Sinisten kauhuksi Suomi on siis hyväksymässä paikkojen uusjaon, vaikka hallituksessa sovittiin linjaksi niiden vähentäminen.

Eurooppaministeri ja sinisten puheenjohtaja Terho käytti tiedotteessaan (16.3.) kovaa kieltä pääministerin toiminnasta: “Pääministeri ei riittävän voimakkaasti pitänyt kiinni helmikuun epävirallisessa päämieskokouksessa Suomen kannasta, vaan antautui kun huomasi, etteivät muut olleet samaa mieltä.” Terho jatkoi aiheesta vielä blogikirjoituksessaan sunnuntaina (18.3.) maalaamalla Suomelle uutta EU-politiikkaa, jossa korostuvat vahva itsetunto ja uskallus olla eri mieltä, tarvittaessa vaikka yksin.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

 

Suomen pitää olla mukana tekemässä päätöksiä EU:n kovassa ytimessä.

Sinisten möykän Suomen EU-politiikasta voi laittaa puolueen profiilinnoston piikkiin. Tuoreessa HS-Gallupissa puolueelle povataan marginaalista 1,4 prosentin kannatusta – vuosi ennen eduskuntavaaleja. Nyt pitää tehdä jotain. Työttömien aktiivimallista tuli jo lunta tupaan enemmän kuin tarpeeksi. Perussuomalaisten hallitustaival alkoi nolosti kesällä 2015, kun syliin tipahti euroalueen kriisi ja Kreikan tukeminen.

Kreikan tukipakettia oli helppo vastustaa oppositiossa, mutta vaikeampi hallituksessa. Sen Soini ja kumppanit joutuivat populistien tapaan oppimaan kantapään kautta.

Terhon pää pystyssä unionissa -linja kuulostaa hyvältä ja kannattajakuntaan uppoavalta ajatukselta, jolla ei vain valitettavasti ole menestymisen mahdollisuuksia.

Nyt kun EU on Ranskan ja Saksan viitoittamalla tiellä matkalla kohden tiiviimpää ja vahvempaa yhteisöä taloudessa, kansainvälisessä politiikassa ja puolustuksessa, Suomen pitää olla mukana tekemässä päätöksiä EU:n kovassa ytimessä eikä esittää kovanaamaa Puolan ja Unkarin kanssa.

Emmanuel Macronin ja Angela Merkelin EU-pelissä moni suomalainen poliitikko joutuu vielä luopumaan ylevistä, äänestäjiä kosiskelevista periaatteistaan – Sampo Terho mukaan lukien.

Tässä mielessä Terhon mekkala meppien paikoista on todellakin, pääministeri Sipilää lainaten, EU:n tasolla koiraveron kokoinen asia.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt