Pääkirjoitus

Pääkirjoitus: Maailma tarjoaa nyt pelkkiä uhkia

Julkaistu:

Pääkirjoitus
Kansainvälisessä politiikassa eletään nyt aikaa, joka saa kämmenet hikoamaan – pelosta.
Venäläisen ex-vakoojan myrkytys Britanniassa on kiristänyt Britannian ja Venäjän välejä. Entisen agentin Sergei Skripalin ja hänen tyttärensä epäillyn myrkytyksen jäljet johtava Venäjälle. Britannia on vaatinut selvitystä ja uhkailee kovilla vastatoimilla.

Venäjä tapansa mukaan kiistää kaiken, ja viikonlopun vaaleihin valmistautuva Vladimir Putin lähinnä hymähtelee koko asialle ja vaatii todisteita. Britannian pääministeri Theresa May ilmoitti keskiviikkona parlamentissa, että Britannia karkottaa maasta 23 venäläisdiplomaattia. Pääministerin mukaan heillä on viikko aikaa poistua maasta. Kyseessä on isoin maastakarkotus Britanniassa yli 30 vuoteen. Mayn mukaan diplomaattien epäillään olevan vakoojia.

Britannian ja Venäjän sanasota ja uhkailu kovilla otteilla, puolin ja toisin, osoittaa, miten kykenemätön kansainvälinen järjestelmä on hallitsemaan kriisejä silloin, kun isot maat ovat liikkeellä keskenään. Suurvaltojen, Yhdysvaltain ja Neuvostoliiton vastakkainasettelun aikana toisen maailmansodan jälkeen oli enemmän ennustettavuutta: oli itäblokki ja länsiblokki, muuri pystyssä ja ydinaseet valmiudessa. Nyt ei voi olla mistään varma, ei muusta kuin ydinaseista.

 

Venäjä lyö kiilaa EU-maiden keskinäisin suhteisiin idästä ja Yhdysvallat lännestä.

YK kyllä suoltaa julkilausumia ja sovittelee kriisejä Lähi-idässä, mutta kun turvallisuusneuvoston kaksi pysyväisjäsentä, Britannia ja Venäjä, iskevät yhteen, järjestö ei voi kun seurata toimettomana sivusta. Syyrian sisällissodassa jatkuu siviilien tappaminen. Osoitus suurvaltojen tulehtuneista suhteista on Venäjän uhkaus ampua alas länsiliittouman hävittäjiä, jos ne uhkaavat venäläisten sotilaiden turvallisuutta Syyriassa. Voiko enää selkeämpää varoitusta asevoimien käytöstä antaa.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

EU ja läntinen Eurooppa ovat tässä leikissä lapsipuolen asemassa. Venäjä lyö kiilaa EU-maiden keskinäisin suhteisiin idästä ja Yhdysvallat lännestä. Presidentti Donald Trumpin tuontitullit eurooppalaiselle teräkselle ja alumiinille eivät varsinaisesti kerro lämpimistä suhteista vaan orastavasta kauppasodasta. Hajanainen länsi sopii Putinin kuvioon paremmin kuin hyvin. Trumpin tavoitteet kansainvälisen kaupan sotkemisessa jäävät hämärän peittoon.

Mielenkiintoista onkin nähdä, johtaako myrkytysiskun tutkinta länsileirin yhdentymiseen Venäjää vastaan Britannian brexit-kipuilusta huolimatta. Saksan liittokansleri Angela Merkel haluaa vahvan EU:n, eräänlaisen vastavoiman Venäjälle ja Kiinalle. Jos EU haluaa näyttää vahvuuttaan, sen paikka voisi olla myrkytysiskun jälkipuinnissa. Naton 5. artikla velvoittaa jäsenmaat auttamaan, jos jokin jäsen joutuu hyökkäyksen kohteeksi. Myrkkyisku ei vielä täytä Naton vastatoimien kriteereitä. Nato voi pääsihteerinsä suulla murahdella jotain, mutta Naton yhtenäisyydestä ei voi mennä takuuseen tilanteessa, jossa Turkki veljeilee Venäjän kanssa.

Suomi on ymmärrettävästi myrkytysasiassa ollut varovainen. Ulkoministeri Timo Soini (sin) sanoi tiistaina Ylen A-studiossa, että Suomi odottaa lisää faktoja ja kaikki mitä hän sanoo, tulkitaan Suomen kannaksi. Jos Britannia EU:n tuella lähtee lisäämään pakotteita Venäjälle, Suomi seuraa tässä rintamassa mukana, vaikka sillä voi olla Suomen talouskasvuun hidastavia vaikutuksia.