Pääkirjoitus

Pääkirjoitus: Kansalaisaloitteen muotoa voi korjata – eduskuntaa voi edelleenkin arvostella myös vaaleissa

Julkaistu:

Pääkirjoitus
Kansalaiset ovat voineet tehdä muutaman vuoden ajan lakialoitteita eduskunnalle. Tätäkin lakia voidaan muuttaa.
Laki kansalaisaloitteesta tuli voimaan vuonna 2012. Vähintään 50 000 äänioikeutetulla Suomen kansalaisella on oikeus tehdä eduskunnalle aloite lain säätämiseksi. Allekirjoitukset aloitteeseen on kerättävä kuuden kuukauden kuluessa.

Viime aikoina on virinnyt keskustelu, onko aloitteen vaatima nimimäärä 50 000 liian alhaisella tasolla. Eduskunnan ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen (kesk) kommentoi Keskisuomalaisessa (10.3.), että kansalaisaloite on hyvä kokonaisuus, mutta ne vievät yhä enemmän aikaa muulta eduskuntatyöltä. Eduskunnassa on tällä hetkellä käsittelyssä useita aloitteita.

Eduskunnan puhemies Paula Risikko (kok) on pyytänyt oikeusministeriöltä selvityksen kevään aikana kansalaisaloitteen toimivuudesta ja kehittämisestä. Risikko korostaa, että muutostarpeita ei juuri nyt ole, mutta selvityksellä on hyvä varautua tulevaisuuteen. Erityisen suuri huoli liittyy eduskunnan työmäärän kasvamiseen. Kansalaisaloitteiden määrä on nyt vielä kohtuullinen, mutta niiden lisääntyminen voi aiheuttaa ongelmia, ja tätä juuri kokenut parlamentaarikko Pekkarinen pelkää.

 

Jos edustajan toiminta ei miellytä, aina voi vaihtaa edustajaa.

Kun kansalaisaloite tuotiin osaksi eduskunnan työtä, sen merkitys ja painoarvo jäivät aivan liian vähälle keskustelulle. Kansalaisilla eli äänestäjille tuli uusi suora linja eduskunnan lainsäätäjiin. Se, miten aloitetta käytetään, on syytä tarkastella kriittisesti. Nythän aloitteella voi joko vaikuttaa lainsäädäntöön tai tehdä politiikkaa vastustamalla vaaleilla valitun eduskunnan tekemiä päätöksiä – jos ei satu niistä pitämään.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Esimerkkejä on.

Työttömien aktiivimalli hyväksyttiin eduskunnassa joulukuussa. Maaliskuussa lain kumoamista vaativa aloite saapui eduskuntaan. Nykypäivän nettimaailmassa nimien kerääminen kansalaisaloitteeseen ei ole mikään iso juttu. Se onnistuu helposti, ja juuri aloitteen helppous voi avata suoranaisen aloitteiden virran eduskuntaan.

Aloitteissa ei yleensä konkreettisesti esitetä, millä tavalla ja miksi säädettyä lakia pitäisi muuttaa.

Kansalaisaloite on mitä kannattavin tapa kuunnella äänestäjiä ja vahvistaa kansalaisyhteiskuntaa. Täytyy kuitenkin muistaa, että kansalaiset voivat joka neljäs vuosi käyttää suurinta valtaa, mitä länsimainen demokratia voi tarjota: äänestää.

Edustuksellisessa demokratiassa kansalainen valitsee vaaleissa edustajan päättämään laeista puolestaan. Jos edustajan toiminta ei miellytä, aina voi seuraavissa vaaleissa vaihtaa edustajaa. Se, että äänestäjät lähtevät jatkuvasti peukaloimaan valitsemiensa kansanedustajien huolella mietittyjä päätöksiä kansalaisaloitteilla, on edustuksellisessa demokratiassa kestämätön tie.

Kun oikeusministeriö nyt joka tapauksessa tekee asiasta selvitystä, on hyvä tilaisuus käydä kunnon poliittinen keskustelu kansalaisaloitteen tehtävästä ja merkityksestä siitä saatujen kokemusten perusteella.

Samassa yhteydessä voi pohtia myös myös mahdollisia uudistuksia – vaikkapa nimien määrää.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt