Pääkirjoitus: Puheet Suomen EU-erosta ovat silkkaa pölhöpopulismia – katsokaa mitä Norja ja Sveitsi tekevät

Elämä ilman EU:ta on vaikeaa. Sen tietävät brittien lisäksi myös norjalaiset ja sveitsiläiset, kirjoittaa toimituspäällikkö Timo Paunonen.

9.2.2018 21:00

Britit ovat lähdössä EU:sta joko hallitusti 2020 vuoden lopussa tai hallitsemattomasti huhtikuussa 2019. Kaikki riippuu käynnissä olevista eroneuvotteluista, ja siitä, saako Britannia tehtyä EU:n kanssa vapaakauppasopimuksen. Tuoreiden brexit-raporttien mukaan ero EU:sta käy briteille kalliiksi, kalliimmaksi kuin pysyä EU:ssa. Brexitin peruminen ei tule kyseeseen. Se juna meni jo.

Suomessakin keskustellaan ajoittain EU-erosta, brittien tyyliin.

Europarlamentaarikko, kansalaispuolueensa edustajana eduskuntaan palaava Paavo Väyrynen on puhunut EU:sta ja eurosta eroamisesta, varsinkin jos unionia ryhdytään toden teolla muuttamaan liittovaltioksi ja jos Suomesta uhkaa tulla sen osavaltio. Väyrysen visioissa hehkuu pohjoismainen talousliittouma, eräänlainen pula-ajan Hansa-liitto.

Myös perussuomalaisissa ja siitä erkaantuneessa sinisissä EU:sta ero putkahtelee esiin. Perussuomalaisten puheenjohtajuutta viime kesänä tavoitellut Sampo Terho kampanjoi Suomen erolla EU:sta ja eurosta. Hänen mukaansa paluu omaan valuuttaan näyttää todennäköiseltä. Puolueen hajoamisen ja sinisten ministeripostin jälkeen Terho on ollut aiheesta hiljaa. Eikä tarvitse mennä kauas taaksepäin, kun Timo Soini valmisteli jytkyä sloganillaan Missä EU, siellä ongelma.

Perussuomalaisten presidenttiehdokas Laura Huhtasaari piti kampanjassaan EU-eroa esillä, ja ihasteli brittien brexit-päätöstä, ja halusi kansanäänestyksen Suomeenkin. Kampanjasivuillaan Huhtasaari ylisti Norjaa, joka ”ei kuulu edes EU:hun, eikä ole jäänyt mistään paitsi”.

– Jopa 75% norjalaisista vastustaa jyrkästi EU:n jäseneksi liittymistä. Norja on rikas maa ja aikoo ilmeisimmin myös pysyä rikkaana, koska ei halua osallistua EU:n jäsenmaksuihin, yhteisvastuisiin ja pääsee näin itse valitsemaan sellaiset direktiivit, jotka sopivat heille, Huhtasaari muotoili.

Euroopan unionin budjettiin ja Britannian neuvotteluprosessiin tutustuminen kertoo kuitenkin, että populistien EU-vastaisuudessa unohtuu yksi asia: EU:sta lähtö ei tarkoita sitä, että Suomi pääsisi EU:sta eroon – ei varsinkaan EU:lle menevistä maksuista. Niin kauan kuin EU on pystyssä, Brysselin koura on meidän lompakollamme – oltiin sitten jäseniä tai ei. Britannian brexit-tuskailu on tästä oiva esimerkki.

Mutta muitakin on.

Vaikkapa tämä Huhtasaaren ylistämä Norja.

Suomen maksuosuutta ei kannata käsitellä miljoonina ja miljardeina euroina, vaan paljonko tavallinen suomalainen, sinä ja minä, maksamme verovaroista rahaa EU:n budjettiin. Summa asukasta kohden Suomessa oli vuonna 2015 104 euroa, ja vuonna 2016 54 euroa (Vm 3.11.2017).

Nettomaksuissa Ruotsi ja Saksa ovat ykköspaikoilla. Paljon rahaa EU:lle tilittävät asukasta kohden myös Sveitsi ja Norja. Kyllä. Kaksi maata, jotka eivät ole edes EU:n jäsenmaita. Norjan maksut EU-maksut asukasta kohden ovat yli 170 euroa, ja Sveitsillä 77 euroa. Norjan ja Sveitsin luvut ovat bruttomaksuosuuksia. Nettomaksuista on vaikea saada tarkkaa tietoa. Norja ilmoittaa EU-maksut bruttona, vaikka saa ilmeisesti rahaa ohjelmista takaisinkin. Kumpikin maa maksaa siitä, että ne pääsevät EU:n sisämarkkinoille ja voivat toimia EU:n järjestelmissä ja ohjelmissa, siis niissä, jotka ovat kummallekin maalle elintärkeitä – ja kaikki tämä siis ilman poliittista päätösvaltaa EU:n hallinnossa. Norja noudattaa osittain EU:n lainsäädäntöä ja harmonisoi toimintaansa EU:n direktiivien mukaan.

Norja ja Sveitsi nyppivät EU:sta rusinat pullasta eli ne asiat, jotka oikeasti hyödyttävät tai ovat elintärkeitä molemmille kansantalouksille. Mutta ilmaiseksi se ei tapahdu.

Itse asiassa Suomen 54 euroa asukasta kohden EU:lle on sangen vähän, kun ottaa huomioon, että se antaa valtakirjan Suomelle olla mukana tekemässä unionia koskevia päätöksiä. Norja toimii Brysselissä kuin valtava lobbausorganisaatio: öljymaa pyrkii vaikuttamaan päätöksiin epävirallisia kanavia myöten. Varsinaisissa päätöspöydässä norjalaiset eivät istu.

Jos Suomi lähtee EU:sta ja eurosta, on turha kuvitella, että Suomi vientivetoisena kansantaloutena voisi säästää EU-maksuissa. Brexitin kanssa kipuileva Britannia on tästä hyvä esimerkki: ero EU:sta voi käydä todella kalliiksi.

Tämä olisi populismin puuskassa hyvä muistaa.

Ainakin välillä.

Tarkennus 13.2.2018 klo 17.30 ja 24.2.2018 klo 15.15: Tekstiin lisätty, että Norjan ja Sveitsin EU-maksut bruttomaksuja, ei nettomaksuja.

Bruttomaksuja vertailemalla Suomen osuus on isompi.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?